Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hyvän fiiliksen ei pitäisi riittää tavoitteeksi olympialaisissa

Suomalainen urheilu on matkalla yhä huonompaan tilaan. Tätä ei pari mitalia Riosta muuttaisi, kirjoittaa Visa Ilmarinen.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Olympialaiset ovat urheilussa kiistatta tärkeimmät kilpailut, joista haetaan ennätyksiä, heittäytymisiä ja mitaleja. Samalla Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski julistaa, että vanhanaikaisia mitalitavoitteita ei tarvita ja pääasia on hyvä fiilis. Muut maat asettavat koviakin tavoitteita – eiväthän kovat tavoitteet sulje pois hyvää fiilistä ja yhteishenkeä vaan parhaimmillaan vain parantavat niitä. Urheilijalla kun on lupa myös epäonnistua.

Osa taas kritisoi, että kisoissa epäonnistuneita haukutaan turisteiksi. Tuskin ketään kaikkensa antanutta ja kisapaikkansa ansainnutta urheilijaa oikeasti pidetään turistina, ja mitali ei edes ole kaikille realismia. Kuitenkin, jos tavoitteena on vain hyvä fiilis ja heikon suorituksen jälkeen puhutaan kivasta reissusta, niin pieni kritiikki on kestettävä.

Se, että tätä hyvää fiilistä ohi urheilullisten tavoitteiden painottaa johtajan asemassa oleva Kojonkoski, tekee asiasta huolestuttavan.

Huippu-urheilijat kilpailevat lähtökohtaisesti menestyäkseen. Mitä ajattelee urheilija, joka on uhrannut lajilleen ison osan elämästään ja asettaa julkisesti tavoitteekseen olympiamitalin, jos Olympiakomitea ei kuitenkaan aseta joukkueelle muuta tavoitetta kuin hyvän fiiliksen? Joku voisi nähdä asiassa ristiriidan.

Hyvä fiilis on tärkeää, mutta olympialaisten aikana pitää hetkeksi unohtaa niin sanottu nuori Suomi -aate. Olympiamatkalla tarvitaan Kojonkosken kammoksumia verta, hikeä ja kyyneleitä. Kyyneleet voivat olla ilon tai surun kyyneleitä – molemmat kuuluvat huippu-urheiluun.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta nykytavoitteilla suomalainen urheilu on matkalla yhä huonompaan tilaan. Tätä ei pari mitalia Riosta muuttaisi. Menestyjät tulevat usein omia polkujaan lajilleen ja tavoitteilleen omistautuneina, kun Olympiakomitean resurssit hukkuvat osin tyhjänpäiväisiin raportteihin. Harjoittelumahdollisuuden turvaaminen erityisesti yksilölajeissa jää usein urheilijoiden, heidän vanhempiensa ja pienten seurojen vastuulle.

Olympiakomitean toiminta perustuu muun muassa suomalaisen urheilun menestyksen turvaamiseen ja urheilun arvostuksen lisäämiseen. Tulosvastuun sivuuttamista, hyvän fiiliksen hehkuttamista ja mitalitavoitteiden tyrmäämistä vanhanaikaisina voidaan pitää vastuun pakoiluna.

Urheilua seuraaville suomalaisille Kojonkosken korostama hyvä fiilis tuskin välittyy yhtä kirkkaana, kun samalla Olympiakomitean rahankäyttö on vakavien väärinkäytösten sävyttämää. Kojonkosken syntymäpäivälahjaksi saama polkupyörä on tästä surkuhupaisin esimerkki.

Visa Ilmarinen

Helsinki

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat