Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turpeen nosto on menettänyt sosiaalisen toimilupansa

Kun turvetuotannon vesistövaikutuksia on tullut ilmi ja kansalaisten ympäristötietoisuus on kasvanut, ihmisten suhtautuminen turvetuotantoon on muuttunut kielteisemmäksi.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Turvetuotannon vesistövaikutuksia kuvaava tutkimustieto on puutteellista. Veden laatua on tutkittu luonnontieteellisillä mittauksilla, mutta ihmisten havainnoista ja kokemuksista ei ole kerätty tietoa.

Teimme kansalaiskyselyn pohjoisessa Keski-Suomessa virtaavan Saarijärven reitin varren asukkailta. Reitin valuma-alueella on 50 turvetuotantoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3 000 hehtaaria. Asukkaista 70 prosenttia piti veden laatua korkeintaan tyydyttävänä. Enemmistön mielestä vedet ovat alkaneet pilaantua 1980-luvulla.

Huononeminen näkyy vesien samentumisena, jokisuiden liettymisenä ja mudan kertymisenä hiekkapohjaisille rannoille.

Vesien pilaantuminen vaikuttaa ihmisten arkeen. Luonnonvettä ei monin paikoin voi käyttää pesu- ja löylyvetenä. Uinnin jälkeen mutaa tarttuu iholle. Kalastus kärsii, koska välineet limoittuvat. Viihtyminen mökeillä on vähentynyt. Mökkien ja rantatonttien hinnat ovat laskeneet.

Ongelmien lähteistä nousi päällimmäisenä esille turvetuotanto. Yli kolme neljäsosaa vastaajista arvioi turpeen noston merkityksen veden huonontumisessa melko tai erittäin suureksi. Melkein 80 prosenttia oli sitä mieltä, että turvetuotannon valvontaa tulee tehostaa. Lähes puolet vastaajista vaati turvetuotannon lopettamista kokonaan.

Kielteinen suhtautuminen turvetuotantoon herättää kysymyksen turpeen noston oikeutuksesta. Tutkittaessa paikallisten asukkaiden suhtautumista kaivannaisteollisuuteen on käytetty sosiaalisen toimiluvan käsitettä, joka soveltuu hyvin myös turvetuotannon tarkasteluun. Käsitteellä tarkoitetaan paikallisen väestön antamaa hyväksyntää toiminnalle.

Sosiaalista toimilupaa pidetään vahvana, kun toimintaa halutaan seudulle ja sen katsotaan vahvistavan paikkakunnan imagoa. Kun toimintaa siedetään eikä sitä laajalti vastusteta, voidaan katsoa sosiaalisen toimiluvan ehtojen täyttyvän.

Jos toiminnasta ilmenee ennalta-arvaamattomia vaikutuksia ja kun ihmisten asenteet muuttuvat, sosiaalinen toimilupa voi kyseenalaistua.

Kun turvetta ryhdyttiin nostamaan laajamittaisesti, nostolla katsottiin olevan sellaisia energiantuotantoon ja työllisyyteen vaikuttavia seurauksia, että viranomaisten myöntämien lupien ohella sillä oli usein paikallisen väestön suostumus. Kun turvetuotannon vesistövaikutuksia on tullut ilmi ja kansalaisten ympäristötietoisuus on kasvanut, ihmisten suhtautuminen turvetuotantoon on muuttunut kielteisemmäksi.

Tutkimuksemme kertoo, että Saarijärven reitin kaltaisilla vesistöalueilla turpeen nostolla ei enää ole sosiaalista toimilupaa.

Sakari Möttönen

dosentti

Esa Konttinen

dosentti

Miikka Salo

tohtori

Jyväskylän yliopisto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat