Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

On monia hyviä tapoja oppia ja opettaa

Oppiminen kapeutuu, jos maailma tarjotaan valmiina totuuksina, joita pitää painaa mieleensä.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Professori Alf Rehn esitti käsityksiään (HS Lauantai 13.8.) luovuudesta ja muistin toiminnasta. Mielipidesivulla (HS 14.8.) vaadittiin velttoilevia lapsia kuriin ja oltiin sitä mieltä, että lasten pitää omaksua paljon tietoa.

Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa usein sekoitetaan eri asioita. Se, että on tärkeää osata myös yksityiskohtia, ei tarkoita, että niitä tulisi oppia tai opettaa takomalla ulkokohtaista tietoa ihmisten päähän.

Olen samaa mieltä siitä, ettei ihmisen muistia voi ulkoistaa. Asiantuntijalla on mielessään valtava määrä tietoa, mutta hän pystyy myös laajentamaan biologista muistiaan laitteidensa ja ryhmän avulla sekä kytkeytymällä oikeisiin tietolähteisiin. Hän ymmärtää, mitkä yksityiskohdat ovat keskeisiä ja mitä voi tarkistaa Googlesta.

Arkijärjen perusteella usein kuvitellaan, että jos asioita tulee muistaa, ne pitää päntätä sellaisinaan mieleen. Oppimistutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että muisti ei toimi kuin skanneri. Mielessä ei ole kovalevyä, vaan muisti luo jatkuvasti uusia yhteyksiä. Ihminen muistaa parhaiten asiat, jotka liittyvät hänelle merkitykselliseen asiayhteyteen ja joita hän itse aktiivisesti prosessoi. Ulkokohtaisesti päntätystä tiedosta yleensä suurin osa katoaa mielestä heti, kun koe on ohi.

On monia hyviä tapoja oppia ja opettaa, riippuen tieteenalasta. Tätäkin asiaa on tutkittu vuosikymmeniä.

Jokainen voi oppia tehokkaasti vaikkapa koetta varten käyttämällä aktiivisia strategioita tai luoda mielessään uusia yhteyksiä luennoilla. Kuitenkin aktivoivat, ongelmalähtöiset ja tutkivat työtavat auttavat eri-ikäisiä oppijoita paitsi päättelemään ja ymmärtämään myös oppimaan yksityiskohtia ja muistamaan ne pidempään. Oikein toteutettuina ne myös lisäävät motivaatiota ja oppimiselle suotuisia tunteita, kuten kiinnostusta.

Jos halutaan kehittää luovuutta, on tärkeää auttaa oppilaita näkemään asioita monista eri näkökulmista ja yli oppiainerajojen. Tähän pyritään muun muassa ilmiölähtöisellä oppimisella. Samalla opitaan myös muita taitoja, kuten yhteistyötä, kulttuurien välisyyttä, monilukutaitoa ja teknologian mielekästä käyttöä.

Kun oppilaat oppivat säätelemään omaa ja toistensa toimintaa, tämä myös estää tehokkaasti ”velttoilua”. Yksilöllinen oppiminen on mahdollista, kun kukin voi tarkastella opittavaa asiaa omasta merkityksellisestä näkökulmastaan. Luovuudessa tärkeimpiä tunteita ovat uteliaisuus, sinnikkyys sekä valmius sietää epävarmuutta ja hämmennystä.

Oppiminen kapeutuu, jos maailma tarjotaan valmiina totuuksina, joita pitää painaa mieleensä – varsinkin, jos työvälineet ovat nuorten näkökulmasta antiikin aikaisia. Suomi on täynnä innovatiivisia ja hyviä opettajia, jotka osaavat viedä läpi aktivoivia prosesseja. He joutuvat vielä tekemään paljon töitä, jotta teknologia saadaan entistä paremmin tämän tueksi.

Tutkimukseen perustuva ylin opetus tarkoittaa paitsi tieteellisesti tutkittuja sisältöjä myös sitä, että opetus- ja oppimismenetelmät ovat ajan tasalla. Tutkimusryhmäni pyrkii aktiivisesti siihen, että opetus perustuisi ajankohtaiseen kansainväliseen tieteelliseen tietoon.

Opettajankoulutuslaitoksella kehitämme jatkuvasti tiloja ja toimintoja, jotka auttaisivat opiskelijoitamme oppimaan mielekkäällä, tehokkaalla ja motivoivalla tavalla.

Kirsti Lonka

kasvatuspsykologian professori

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäsen

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat