Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palkkatuen lisäkäyttö on tärkeä osa työllisyyspakettia

Palkkatuen käytön lisääminen on merkittävästi itseään rahoittavaa: se tulee työttömyysturvan tilalle, ja ansioiden noustessa yhteiskunnan verotulot nousevat.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Maria-Lisa Rodhin kirjoitti (HS Mielipide 16.8.) pienipalkkaisuudesta ja arvosteli Ben Zyskowiczin esitystä (HS Mielipide 15.8.), että palkkaa voitaisiin tarvittaessa jatkaa sosiaaliturvalla. Tämä toimii, jos vältetään kannustinloukku: työn vastaanottaminen ei leikkaa asumis- ja toimeentulotukia eikä lisää liikaa lasten päivähoitomaksuja ja työmatkakuluja.

Osa kannustinloukkua on ulosoton räikeän alhainen suojaosuus 678 euroa kuukaudessa. Se on vain 34 prosenttia mediaanitulosta. Pienituloisuuden köyhyysrajana on käytetty 1 190 euroa, joka on 60 prosenttia mediaanitulosta. Kannustinloukku johtuu siitä, kun tulot nousevat 678 eurosta ja verot ja ulosotto vievät 75 prosenttia tulon lisästä. Kun lisäksi putoaa toimeentulo- ja asumistukia, voi olla, että ulosotossa oleva ei saa työhön menosta mitään lisää eikä voi olla työssä. Tietyillä tulotasoilla vero ja ulosotto vievät 90 prosenttia tulon lisästä.

Kun ulosoton suojaosuutta nostetaan tuntuvasti, se kannustaa ottamaan työtä vastaan. Työttömän työllistyessä yhteiskunnan hyöty on keskimäärin 20 000 euroa henkeä kohden, koska työllistyvä maksaa enemmän veroja ja työttömyysturva säästyy, kun ansiotulo tulee sen tilalle.

Ulosotossa oli vuoden 2015 lopussa 212 000 ihmistä. Heistä arviolta 100 000 oli työttömiä tai pienipalkkaisia työntekijöitä, joilla työttömyys ja työ vaihtelevat. Vuoden mittaan ulosotossa on liki 500 000 ihmistä. Tämä on ulosottoloukku, jossa velat lisäksi kasvavat viivästyskorkojen ja alhaisten tulojen aiheuttamien uusien ulosottojen takia.

Jos työllisyys lisääntyisi ulosoton suojaosuuden tasonoston avulla 10 000 työllisellä, se toisi yhteiskunnalle 200 miljoonaa euroa.

Ei pidä tuijottaa pelkästään ulosoton maksimointiin, koska se vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja ihmisten maksukykyyn. Suojaosuuden nosto ei aiheuta maksumoraaliongelmia, vaikka näin usein väitetään.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki perustelee (HS 12.8.), että pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien tuottavuus voi olla alussa matala, eikä kukaan ole halukas palkkaamaan heitä edes työehtosopimusten alimmalla palkalla.

Tästä syystä tarvitaan palkkatukea tukemaan heidän työllisyyttään. Palkkatukien käyttö on romahtanut kolmannekseen siitä, mitä taso oli 1990-luvun lamatyöttömyydessä. Laskevaa suuntaa eivät ole estäneet ajoittaiset korjaukset, kuten Matti Vanhasen (kesk) ykköshallituksen ohjelmassa.

Kun avataan uudelleen mahdollisuus vaihtaa työttömyysturva palkkatueksi, palkkatuen avulla alimpia palkkoja voidaan ylläpitää tasolla, joka ehkäisee työssä käyvien köyhyyttä ja ay-liikkeen pelkäämää työehtosopimusten yleissitovuuden murentamista.

Hetemäki on tämän ymmärtänyt. Palkkatuen käytön lisääminen on merkittävästi itseään rahoittavaa: se tulee työttömyysturvan tilalle, ja ansioiden noustessa yhteiskunnan verotulot nousevat. Kun lisäksi ulosoton suojaosuuden tasoa nostetaan selvästi ja muita kannustinloukkuja poistetaan, voidaan tavoitella 20 000–30 000 lisätyöpaikkaa, ehkä enemmänkin. Se tuo julkiseen talouteen 400–600 miljoonan euron hyödyn kustannusten vastapainoksi.

Pekka Tiainen

valtiotieteen tohtori

neuvotteleva virkamies

työ- ja elinkeinoministeriö

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat