Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oppikirjojen kontaktimuovirumbasta on päästävä eroon – 500 000 tuntia turhaa työtä

Suomessa käytetään vuosittain oppikirjojen päällystämiseen lähes 500 000 työtuntia eli noin 300 henkilötyövuotta. Suurimman osan tästä tekevät koululaisten vanhemmat, kirjoittaa Anna Dannenberg.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat
Apuna vain sakset ja viivotin - näin ammattilainen päällystää kirjan
Apuna vain sakset ja viivotin - näin ammattilainen päällystää kirjan
Kirjastoissa ollaan kirjojen muovittamisen asiantuntijoita. Erikoiskirjastonhoitaja Eeva Rita-Kasari Tapanilan kirjastosta näyttää, miten kirja päällystetään siististi. Toimittaja: Virve Rissanen HS, kuvaus ja editointi: Jani Viskari HS.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten koululaisten ensimmäinen tehtävä kouluvuoden alkajaisiksi oli uusien oppikirjojen paperointi. Sillä varmistettiin arvokkaiden kirjojen pysyminen siisteinä käyttäjältä toiselle, ja samalla opetettiin lapsille kädentaitoja ja omista tavaroista huolehtimisen tärkeyttä.

Sitten tuli markkinoille kontaktimuovi. Sillä saa kyllä kirjat päällystettyä kestävästi ja siististi, mutta tehtävä on sen verran vaikeampi, että ainakaan pieni koululainen ei siihen itsenäisesti pysty. Lopputulos on, että kirjojen päällystäminen on siirtynyt enimmäkseen vanhempien tehtäväksi.

Suomessa on noin 550 000 peruskoululaista. Vaikka kunnat säästävät kirjahankinnoissa yhä enemmän ja käyttävät mahdollisuuksien muun muassa sähköisiä kirjoja, jokainen heistä saa lukuvuoden aikana arviolta kymmenkunta päällystettävää oppikirjaa. Jos yhden kirjan päällystäminen vie harjaantuneelta tekijältä keskimäärin viisi minuuttia (mikä todennäköisesti on arvio alakanttiin), se tarkoittaa, että Suomessa käytetään vuosittain oppikirjojen päällystämiseen lähes 500 000 työtuntia eli noin 300 henkilötyövuotta. Suurimman osan tästä tekevät koululaisten vanhemmat, joten sillä ei ole lapsille enää edes aiempaa kädentaitojen ja huolellisuuden opettamisen merkitystä.

Yhden oppikirjan päällystämiseen kuluu kontaktimuovia puolisen metriä, joten viiden miljoonan kirjan päällystämiseen vuosittain tarvittava muovi riittäisi reilusti Helsingistä Utsjoelle ja takaisin.

Nykyisistä koulukirjoista monet ovat muodoltaan niin matalia ja leveitä, etteivät ne mahdu normaalilevyiselle kontaktimuovirullalle poikittain vaan ne on muovitettava rullan pituussuunnassa. Tällöin noin neljäsosa muovista menee heti hukkaan ylijäämäsuikaleiden muodossa. Lisäksi huomattava osa kirjoista on kertakäyttöisiä harjoituskirjoja, joiden uudelleenkäyttö on mahdotonta ja säilyttäminen harvoin perusteltua, joten kansien muovittaminen haittaa myös niiden kierrättämistä lukuvuoden jälkeen.

Vetoankin täten suomalaisiin koulukirjojen valmistajiin, jotta he ryhtyisivät tekemään kirjojen kannet sen verran kestävämmästä materiaalista, että ne kestäisivät ilman ylimääräistä muovikerrostakin sitä käyttöä, johon ne on tarkoitettu. Tai voisivatko opettajat vaihtoehtoisesti hyväksyä sen, ettei ainakaan kertakäyttöisten harjoituskirjojen kansien tarvitsekaan säilyä priimakunnossa kevääseen asti? Kumpi tahansa ratkaisu säästäisi vuosittain satojatuhansia työtunteja sekä tuhansien kontaktimuovikilometrien verran ympäristöä.

Anna Dannenberg

kolmen pienen koululaisen äiti

Joensuu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat