Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakolaislapset tarvitsevat eheytymisrauhaa ja pysyviä ihmissuhteita

Kotiutuminen tapahtuu parhaiten ympäristössä, jossa uusia kiintymyssuhteita on jo alkanut syntyä.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Turvapaikkaa hakevalla lapsella on takanaan pelottavia kokemuksia ja raskas pakomatka. Useimmilla on vaikeita traumoja, joiden käsittely voi alkaa vasta, kun lapsi kokee olevansa turvassa.

Suomessa kahtia jakautunut hallinto hankaloittaa alaikäisyksiköiden valtakunnallista koordinointia ja estää lapsen edun toteutumista. Kun lapsi saa oleskeluluvan, hän joutuu jälleen kerran jättämään taakseen juuri tutuiksi tulleet ihmiset ja rutiinit.

Tästä on esimerkkinä alaikäisen Miladin tarina. Milad on matkustanut salakuljettajien mukana Afganistanista Iranin, Turkin, Makedonian, Serbian, Kroatian, Unkarin, Itävallan, Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Hänen matkaansa on mahtunut hermoja raastavia jonotuksia raja-asemilla sekä pelottavia ja uuvuttavia kokemuksia. Iranissa hän on tehnyt laittomana maahantulijana kovaa työtä voidakseen rahoittaa matkaansa eteenpäin. Hän on ollut alttiina monenlaiselle hyväksikäytölle.

Saavuttuaan Suomeen hän on yksin maassa, josta hän ei tiedä mitään. Sisareensa ja vanhempiinsa hän on menettänyt yhteyden, eikä hän todennäköisesti saa heitä enää koskaan luokseen. Milad päätyy ryhmäkotiin ja tutustuu toisiin, vastaavanlaisia kokemuksia kohdanneisiin poikiin. Poikien yöt täyttyvät painajaisista vielä pitkään. Kuukausien kuluessa Milad oppii hieman suomea. Ryhmäkodin muista pojista ja työntekijöistä alkaa tulla hänelle läheisiä.

Saatuaan vihdoin toivomansa oleskeluluvan Milad saa uuden huolenaiheen: hän ei voi enää jatkaa asumista nykyisessä paikassa. Miladin on siirryttävä työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa toimivan ely-keskuksen hallinnoimaan perheryhmäkotiin tai yksityismajoitukseen. Miladin nykyistä ryhmäkotia hallinnoi Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa.

Parasta Miladille olisi, jos ryhmäkoti voitaisiin muuttaa perheryhmäkodiksi sen sijaan, että hän joutuu muuttamaan muualle. Ratkaisu edellyttäisi ryhmäkoteja ja perheryhmäkoteja koskevien sopimusten yhtenäistämistä. Nykyisten sopimusten mukaan perheryhmäkodin on tarjottava jokaiselle lapselle myös oma huone – toisin kuin ryhmäkodissa. Yhdessäolon kulttuurissa kasvanut Milad jakaisi mielellään huoneen kaverin kanssa vastedeskin.

Turvapaikkaa tarvitsevien alaikäisten kotoutumista edistäisi parhaiten se, että he saisivat rauhan juurtua ja eheytyä. Uudelleen irti repiminen ei auta tässä. Kotiutuminen tapahtuu parhaiten ympäristössä, jossa uusia kiintymyssuhteita on jo alkanut syntyä.

Aija Rikala

viestintäpäällikkö

SOS-Lapsikylä

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat