Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keskuspuistoon rakentaminen on megaluokan möhläys

Helsingin uuteen yleiskaavaan on varattu yllin kyllin rakennusmaata, ja Keskuspuiston osuus siitä on niin pieni, ettei sitä tarvita ollenkaan.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Helsingin uusi yleiskaavaluonnos on tulossa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn nopealla aikataululla. Sen keskeisin ongelma ja kipein sisältö on Keskuspuistoon rakentaminen.

Ympäristöarvoja aiemmin korostaneilla Helsingin vihreillä olisi käsittääkseni ollut mahdollisuus estää Keskuspuistoon kajoaminen jo valtuustoryhmien välisessä neuvotteluvaiheessa, mutta asiat ovat edenneet viheralueiden kannalta epäsuotuisaan suuntaan. Profiilinmuutos ympäristöpuolueesta yleispuolueeksi on melkoinen.

Kaavaan sisältyvät kaupunkibulevardit ovat iso ongelma. Hämeenlinnantien varteen suunniteltu bulevardi asuintaloineen lohkaisee järkälemäisen osan Keskuspuistosta sen kapeimmasta kohdasta ja katkaisee viheryhteydet lähes kokonaan. Lisäksi bulevardi tuottaa ongelmallisen asuinympäristön, jossa elämistä haittaavat jalankulkuympäristön vaarallisuus, autoliikenteen puuroutuminen, meluisuus ja huono ilmanlaatu.

Nämä ongelmat ovat jo nähtävissä Huopalahdentiellä, joka vastaa rakenteeltaan jossain määrin nyt suunnitteilla olevia kaupunkibulevardeja. Kun bulevardit tekevät kaupungin sisääntuloväylistä entistä ruuhkaisempia ja asuinympäristön ongelmat koetaan tarpeeksi suuriksi, paine rakentaa kalliita maanalaisia sisääntuloväyliä kasvaa.

Yleiskaavaan on varattu runsaasti rakennusmaata – yli kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä Helsinkiin haluttu nopea väestönlisäys vaatisi seuraavien 35 vuoden aikana.

Keskuspuiston osuus ylimääräisestä rakennusalasta eli kaavavarannosta on kuitenkin vain noin kahdeksan prosenttia. Vaikka siis Keskuspuisto rajattaisiin kokonaisuudessaan pois rakentamisen piiristä, ylimääräistä kaavavarantoa jäisi yllin kyllin.

Mikäli kaavavarannosta ei haluttaisi tinkiä, rakennusalaa voisi kompensoida lisäämällä uusien kerrostalojen korkeutta 1–3 kerroksella. Jos rakentamismaasta on pulaa, täytyy mennä ylöspäin. Jos esimerkiksi viisikerroksiseen taloon lisättäisiin kuudes kerros, laskennallinen kaavavaranto kasvaisi 20 prosentilla.

Uusilla asuinalueilla kuten Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja Arabianrannassa kerrostalot olisivat hyvin voineet olla hieman korkeampia. Se olisi osaltaan purkanut paineita viheralueiden rakentamiseen.

Keskuspuistoon rakentaminen on mielestäni megaluokan möhläys. Puisto on kansainvälisessä vertailussa ainoa laatuaan: suuri harvinainen metsäkeidas keskellä pääkaupunkia. Sillä on huomattavat luonto- ja virkistyskäyttöarvot sekä kulttuurihistoriallinen arvo.

Keskuspuisto on monelle kaupunkilaiselle elintärkeä henkireikä – ei tarvitse lähteä autolla tai bussilla pitkän matkan päähän ulkoilemaan. Yhä harvemmalla on varaa autoon, ja lähimetsiä tarvitaan.

Keskuspuiston säästämiseksi on tehtävä rohkeita avauksia.

Jussi Tarkkanen

entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (vihr), Helsinki

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat