Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Milloin valokuva määritellään teokseksi?

Valokuvien suoja-aika on usein 50 vuotta kuvan julkaisuvuoden lopusta. Mikäli valokuva ylittää teoskynnyksen, suoja on kuitenkin huomattavasti pidempi eli 70 vuotta valokuvan ottajan kuolemasta.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Edustan suomalaisia kirjastoja valtioneuvoston asettamassa tekijänoikeusneuvostossa. Pariinkin otteeseen olen osallistunut kokouksiin, joissa neuvoston kantaa on pyydetty siihen, ylittyykö niin sanottu teoskynnys tiettyjen yksilöityjen valokuvien osalta. Tämä rajaus on käytännössä hyvin olennainen, sillä usein siitä riippuu, katsotaanko kuvan käyttäjän kyseisessä tapauksessa syyllistyneen tekijänoikeusrikkomukseen tai jopa rikokseen.

Ylivoimaisessa valtaosassa tapauksista valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan julkaisuvuoden lopusta. Mikäli valokuva ylittää teoskynnyksen, suoja on kuitenkin huomattavasti pidempi eli 70 vuotta valokuvan ottajan kuolemasta – käytännössä helposti yli 100 vuotta.

Tekijänoikeudellisen teoskynnyksen ylittyminen edellyttää, että lopputulos on sillä tavoin itsenäinen ja omaperäinen, että kuvaa voi pitää ottajansa persoonallisuuden ilmauksena. Uhratulle työpanokselle, käyttäjän ammattitaidolle tai edes kuvan esteettiselle arvolle ei saa antaa harkinnassa minkäänlaista painoarvoa. Kärjistäen voi sanoa, että esteettisesti äärimmäisen huono kuva saa helpommin suojaa kuin ammattivalokuvaajan otos – kukaan muu kun tuskin olisi kuvaa ottaessaan päätynyt samanlaiseen lopputulokseen.

Näiden linjausten soveltaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Tilanne on loppukäyttäjän oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Jos tekijänoikeusneuvostokin joutuu pähkäilemään asiasta jopa tuntikausia ja kuulemaan valokuvauksen asiantuntijoita (joiden näkemykset ovat lisäksi keskenään ristiriitaisia), miten voisi olettaa, että suojattua aineistoa vaikkapa sosiaalisessa mediassa levittävä kykenisi arvioimaan asiaa pätevästi yksittäisessä käyttötilanteessa? Syytä kuitenkin olisi, sillä tästä arviosta riippuu, joutuuko hän toimistaan oikeudelliseen vastuuseen.

Tämä johtaa helposti siihen, että lainkuuliainen kansalainen pyrkii joko kokonaan välttämään valokuvien käyttöä, tai käyttämään lähemmäs sata vuotta vanhoja kuvia, joiden suoja oletettavasti on jo rauennut. Ja kun ylivoimainen valtaosa valokuvista kuitenkin saisi vain tavallisen valokuvan suojaa, jää liian suuri osa visuaalisesta kulttuuriperinnöstämme – metsien mustikkasadon tapaan – aivan suotta hyödyntämättä.

Asiantilan korjaaminen on sitten oma oopperansa ja edellyttäisi koko tekijänoikeuden peruskäsitteistön uudelleenarviointia. Tekijänoikeus kuuluu lisäksi suurimmalta osin Euroopan unionin komission toimialueeseen.

Pekka Heikkinen

lakimies, Kansalliskirjasto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat