Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtion on otettava vastuuta urheilumenestyksestä

Suuri yleisö ei varmaankaan tiedä, että valtaosa huippu-urheiluun liittyvistä rahoituspäätöksistä syntyy opetus- ja kulttuuriministeriön tiloissa.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Rion olympialaisten heikosta suomalaismenestyksestä puhuttaessa esiin on nostettu toistuvasti huippu-urheilun muutostyö, joka hiukan laskutavasta ja näkökulmasta riippuen alkoi viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla.

Muutostyöhön liittyi ensinnä eri intressipiireistä koostunut huippu-urheilutyöryhmä, joka linjasi vuonna 2010 muistiossaan muutoksen suunnan. Tämän jälkeen perustettiin niin kutsuttu Huippu-urheilun muutosryhmä (Humu), jonka tehtävä oli laatia konkreettisia kehittämisehdotuksia. Kummankin työn katalyyttinä oli valtio, joka myös siunasi toimenpiteet rahoituksellaan.

Tahtotilan, eli pyrkimyksen Suomen huippu-urheilumenestyksen parantamiseen, piti ainakin tuossa vaiheessa olla valtion ja urheilujärjestöjen yhteinen.

Nyt julkisuudessa kuitenkin revitellään pelkästään sitä, miten pahasti olympiakomitea, huippu-urheiluyksikkö tai yksittäiset urheilijat ovat epäonnistuneet tai kuinka kalliiksi muutostyö on tullut. Kenenkään mieleen ei ole tullut kysyä, onko opetus- ja kulttuuriministeriö hoitanut oman työnsä muutoksen onnistumiseksi.

Toistaiseksi valtion roolina on ollut lähinnä vastuun väistely. Tämä näkyy esimerkiksi pirstaleisina rahoituskäytänteinä, jotka pikemminkin hajottavat koko urheilujärjestelmää kuin rakentavat siitä yhtenäistä.

Lisäksi suuri yleisö ei varmaankaan tiedä, että valtaosa huippu-urheiluun liittyvistä rahoituspäätöksistä ei synny huippu-urheiluyksikössä vaan Meritullinkadulla ministeriön tiloissa. Rahoituksen näkökulmasta katsoen valta huippu-urheilussa on siis tiukasti valtiolla.

Jotta totuus ei valtiolta unohtuisi, lopuksi vielä sitaatti valtioneuvoston periaatepäätöksestä vuodelta 2009: ”Valtioneuvosto asettaa tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämisen niin, että kilpa- ja huippu-urheilun merkitys tarkentuu ja julkisen hallinnon tehtävät huippu-urheilussa selkiytyvät.”

Koska koko muutosprosessi nojautui tähän periaatepäätökseen, olisiko valtion jo syytä osallistua huippu-urheilun muutostyöhön jotenkin ja ottaa myös vastuuta menestymättömyydestä?

Kati Lehtonen

tutkija

Kangasala

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat