Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turvetuotantokin rehevöittää vesistöjä

Vaikka käytetään parasta mahdollista tekniikkaa, turvehiukkasia karkaa valumavesien ja tuulen mukana.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Tapio Salminen (HS Mielipide 21.8.) on oikeassa siinä, että suurin kuormitus vesistöille tulee muualta kuin turvetuotannosta. Humus- ja kiintoainekuormituksen mittaus on varmaankin tehty oikein, vaikka asukkaat pitävät sitä epäluotettavana. Kuitenkin asukkaiden näkemys turvetuotannon syyllisyydestä on oikea useissa tapauksissa.

Verkkosivuillaan turpeentuottajat korostavat, että turpeennosto lisää perin vähän typpi- ja fosforipäästöjä. Sekin on totta. Vaikka asumisvesien, maa- ja metsätalouden sekä luonnon omat tai muut ravinnepäästöt ovat monin verroin suuremmat, monesti juuri turvetuotanto on ollut syyllinen vesistön rehevöitymiseen.

Vaikka käytetään parasta mahdollista tekniikkaa, turvehiukkasia karkaa valumavesien ja tuulen mukana. Mitä pienempiä hiukkasia, sen pahempi, koska sellaiset kuluttavat vedestä eniten happea. Isot pohjaan kerrostuvat hiukkaset lisäävät ikävää lietekerrosta mutta eivät yhtälailla rehevöitä vesistöä.

Tulisi ymmärtää ja edes yrittää ottaa huomioon vesistön sisäinen kuormitus. Kun happi vähenee, aikojen saatossa eri lähteistä pohjalle vajonneita ravinteita liukenee takaisin vesikerrokseen. Siitä taas seuraa vesistön rehevöitymistä, mikä vielä pahentaa happikatoa.

Noidankehän saattaa käynnistää juuri turvetuotanto paikoissa ja tilanteissa, joissa happea on muutenkin vähän, vaikka turpeennoston osuus itse ravinnekuormasta on häviävän pieni.

Jyrki Patomäki

biologi

Heinola

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat