Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Energiapolitiikassa tarvitaan nyt rohkeita ratkaisuja

Ruotsissa polttoöljyn valtiontuki poistettiin kokonaan 20 vuotta sitten. Ratkaisu loi maahan uuden toimialan ja uusia työpaikkoja sekä paransi roimasti valtion vaihtotasetta.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Vihreät ovat ehdottaneet julkisten rakennusten ottamista mukaan ”lapsenkengissään olevan” maalämmön hyödyntämiseen. Puolueen mallissa 10 000 öljylämmitteisestä rakennuksesta 6 000 voitaisiin lämmittää maalämmöllä.

Ehdotus kuulostaa hyvältä ympäristön ja talouden kannalta. Maalämpöön investoiva kuluttaja saa yleensä sijoittamalleen pääomalle noin kymmenen prosentin tuoton. Jos julkisiin rakennuksiin halutaan maalämpöä, poliitikkojen pitää uskaltaa tehdä myös rohkeita päätöksiä.

Öljylämmitteisiä kiinteistöjä on Suomessa vielä noin 260 000, ja niissä palaa arviolta 500 miljoonaa litraa tuontiöljyä vuodessa. Sähkölämmitteisiä taloja on noin 700 000.

Me suomalaiset syytämme ruotsalaisia usein liiasta diskuteeraamisesta ja varovaisuudesta päätöksenteossa. Energia-asioissa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Ruotsissa tehtiin rohkea ratkaisu jo 20 vuotta sitten, kun polttoöljyn veroluokka eli valtiontuki poistettiin kokonaan.

Mitä tapahtui? Öljylämmitystä alettiin korvata uusiutuvilla ratkaisuilla, kuten maalämmöllä. Öljyn kulutus väheni noin miljardilla litralla vuodessa, ja sähkön käyttö lämmityksessä lähes puolittui. Ratkaisu loi Ruotsiin uuden toimialan ja uusia työpaikkoja sekä paransi roimasti valtion vaihtotasetta.

Ruotsi on uusiutuvan energian ja erityisesti geoenergian edelläkävijämaa. Siellä lämmitetään valtava määrä erilaisia julkisia rakennuksia maalämmöllä, aina sairaaloista jäähalleihin ja kunnantaloista lämmitettäviin jalkapallokenttiin.

Suomi uskalsi kiristää lämmitysöljyn veroa viime vuonna kokonaiset kolme senttiä litralta. Kuvitellaanko, että tällä olisi vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen tai valtion vaihtotaseeseen? Kun muut Pohjoismaat kertovat tavoitteestaan luopua öljylämmityksestä kymmenen vuoden kuluessa, Suomessa viilataan hintoja senteillä.

Suomi on myös kokeillut valtion tukea kotitalouksille energia-asioissa – vieläpä huikealla menestyksellä. Tukiin pantu raha on saatu alan nousun myötä takaisin suurempana jo pelkän alv-kertymän kautta. Tästä huolimatta tukia ei jatkettu.

Energia ei ole pelkkää energiaa vaan myös politiikkaa. Usein maalämmön esteenä tai hidasteena ovat kuntien kirjavat lupakäytännöt, joihin ei tunnu olevan yhtenäisiä perusteita. Lisäksi energiayhtiöt ovat muuttaneet hinnoitteluperusteitaan siten, että siirtomaksut nousevat kun taas käytetyn energian hinta laskee. Tämä syö kannattavuutta esimerkiksi lämmön talteenottoon investoinnilta.

Kuluttajan kannalta kyseenalaista on sekin, että monopoliasemassa olevia energiayhtiöitä on myyty pörssiyhtiöille. Kaukolämmön hinta Suomessa on noussut keskimäärin sata prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Trendille ei näy loppua, minkä energiayhtiötkin myöntävät ennusteissaan.

Ei kuulosta hyvältä, kun jo nyt monen taloyhtiön suurin kuluerä tulee energialaskusta.

Jouni Salakari

toimitusjohtaja, Rototec Oy

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat