Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pelkkä ongelmien toteaminen ei riitä EU:n solmujen avaamiseksi

Osa presidentti Sauli Niinistön puheessa korostetuista EU:n pulmista on pääosin jäsenmaiden omaan kansalliseen tilanteeseen liittyviä, eikä niitä pitäisi huolettomasti lisätä EU:n syntilaariin.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Presidentti Sauli Niinistö arvosteli tiistaina suurlähettiläspäivillä EU:n päätöksenteon ja päätösten toteuttamisen kangertelua. Mitään täsmällisiä ehdotuksia tai edes yleisluonteisempia linjauksia näiden toimintojen tehostamiseksi tai sujuvoittamiseksi puhe ei sisältänyt.

Tätä ei ilmeisesti ole katsottu puutteeksi, koska yksikään poliitikko, asiantuntija tai toimittaja ei ole omissa kommenteissaan niitä perännyt. Maan tavan mukaan suositun presidenttimme puheenvuoroa on sen sijaan kiitelty rakentavaksi, osuvaksi ja Timo Soinin (ps) sanoin jopa teräväksi analyysiksi. Tämän kommentoijajoukon ulkopuolella puhetta tutkiskelleet ja siitä ehkä raportoineetkin lukijat ovat voineet käyttää muunkinlaisia luonnehdintoja.

Presidentti on tietysti oikeassa siinä, että EU:n asiat ovat solmussa – niin kuin ne ovat olleet lähes aina, kunnes ne on taas saatu avatuiksi. Osa puheessa korostetuista pulmista on kylläkin pääosin jäsenmaiden omaan kansalliseen tilanteeseen liittyviä, eikä niitä pitäisi huolettomasti lisätä EU:n syntilaariin, vaikka se EU:n mätkimisen keinovalikoimaan usein kuuluukin. On monia asioita – mukaan lukien arkinen turvallisuus – joissa EU:n osuus on nykyoloissa enintään täydentävä.

Helsingin Sanomissa haastateltiin 14.8. tutkija Timo Miettistä, joka aiheellisesti valitteli Eurooppaa koskevan journalistisen kulttuuri- ja kansalaiskeskustelun ohuutta. Hän totesi, että EU toimii kansallisvaltioiden ehdoilla ja on aina ollut nationalistinen projekti, jossa valta on kansallisvaltioilla. Hän mainitsi myös, että viime vuosien aikana sisämarkkinoiden sääntelyä lukuun ottamatta juuri mikään komission esitys ei ole mennyt eteenpäin eivätkä suunnitelmat euroalueen kehittämisestä tai yhteisestä pakolaispolitiikasta ole edenneet.

Siksi on syntynyt uusia järjestelmiä, EU-lainsäädännön ulkopuolella toimivia mekanismeja. Samalla on siirrytty konferenssidiplomatian suuntaan ja entistä paljon sekavampiin toimintatapoihin.

Sen sijaan, että käsitellään Euroopan unionia monoliittisena kokonaisuutena, voisi olla paljon tarpeellisempaa ottaa uudelleen tarkasteluun unionin sisäiset institutionaaliset suhteet ja tarpeen mukaan muuttaa niitä niin, että se ”myyttinen EU-byrokratia” saisi vaikutusvaltaansa takaisin. Tässä lienee Suomellakin pelkän toteamisen lisäksi vaikuttamisen paikka.

Veli J. Ollikainen

entinen EU:n komission lähetystön päällikkö, suurlähettiläs, Espoo

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat