Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Brexit paljasti keisarin uudet vaatteet

Länsimaisen demokratian toimivuus ei ole itsestäänselvyys. Brexit on pikemmin ongelman seuraus kuin sen syy.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Tutkija Jukka Aukia kuvasi Vieraskynässään (HS 24.8.) ansiokkaasti länsimaisen demokratian oireita. Hänen mukaansa Britannian EU-kansanäänestyksen mahdollistanutta demokratiaa on Kiinassa pidetty muun muassa ”populismin ja nationalismin kidnappaamana” ja ”pelinä”.

Kiinan mediassa on todettu naurettavaksi, että neljän prosentin marginaalilla tehdään demokratian nimissä kuudentoista miljoonan ihmisen tahdon vastainen ratkaisu. Vaikkei Aukia sitä sano, Aasiassakin ihmetellään, että brittihallitus meni oman pelinsä ansaan, kun kansanäänestys oli pelkästään neuvoa-antava, ja että uusi pääministeri tekee työtä oman vakaumuksensa vastaisesti.

Kiinassa on oikeutetusti laskettu länsimaisen demokratian tiliin myös Donald Trumpin Yhdysvalloissa saama suosio. Ihmeteltävää on toki muuallakin, kun vakiintuneita läntisiä arvoja väheksyvät ääripuolueet nostattavat kannatustaan. Trumpin ja muidenkin populistien suosio perustuu tuttujen tulkintojen mukaan siihen, että kuilu ”kansan” ja ”eliitin” välillä kasvaa.

Länsimaisen demokratian toimivuus ei ole itsestäänselvyys. Siinä mielessä kiinalaisten kommentit paljastavat keisarin uudet vaatteet. Mutta brexit on pikemmin ongelman seuraus kuin sen syy.

Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Turunen antoi kolumnissaan (HS 23.8.) tärkeän lisänäkemyksen. Viestintä eliitin ja kansan välillä toimii huonosti, koska poliittista puhetta ei välttämättä ymmärretä.

Jos jokin hyvä on joutunut vaikeuksiin, tukekaamme sitä. Länsimaisen demokratian ja Euroopan yhtenäisyyden puolesta kannattaa taistella. Ajankohtaisten ongelmien syihin pitäisi kajota nykyistä laajemmin.

Varmasti sekä demokratia että EU ovat kärsineet riittämättömän asiallisen tiedon puutteesta samalla, kun väärät tai vääristyvät väitteet tulvivat valtoimenaan. Onko liian helposti antauduttu mielipiteiden polarisoitumisen edessä? Onko kyse kielen ymmärrettävyydestä vai viestinnän virheistä? Onko nopean sosiaalisen median tehoa hyvässä ja – useastikin – pahassa aliarvioitu?

Demokratian ja Euroopan puolustamisessa pitää muistaa myös sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset. Solidaarisuutta pakolaisia tai köyhiä maita kohtaan on vaikea tuntea, jos omat olot tuntuvat vaikeilta. Eliitin ja kansan välille syntyy ylitsepääsemätön kuilu, ellei uusia työpaikkoja osata luoda niiden tilalle, jotka häviävät automatisoinnin ja tehostamisen myötä.

Ingmar Ström

valtiotieteen maisteri, Helsinki

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat