Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruokahävikkiä voi pienentää jokapäiväisillä valinnoilla

Ruokahävikin vähentäminen on paitsi ekoteko myös osa kestävää kehitystä.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Tällä viikolla vietetään Kuluttajaliiton järjestämää valtakunnallista Hävikkiviikkoa.

Kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia suomalaisia ruokahävikin vähentämiseen ja lisätä ruoan arvostusta.

Roskiin päätyvän ruoan määrät ovat Suomessa karut: roskiin menee joka vuosi lähes 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Kaupan osuus ruokahävikistä on 18 prosenttia ja ruokapalvelun liki 20 prosenttia.

Eniten ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kotitalouksissa, joissa ruokaa menee roskiin vuodessa jopa 140 miljoonaa kiloa. Se on peräti 35 prosenttia kaikesta roskiin menevästä ruoasta.

Meidän on mahdollista vähentää ruokahävikin määrää jokapäiväisillä valinnoilla.

Voimme miettiä kodin ateriat viikoksi eteenpäin, pitää jämäruokapäiviä, syödä leipäpussista viimeisetkin leivänkannikat ja ottaa työpaikkaruokalassa lautaselle vain se määrä ruokaa, jonka jaksamme syödä.

Muutama viikko sitten vietettiin maailman ylikulutuspäivää – joka tulee valitettavasti vuosi vuodelta entistä aikaisemmin. Tänä vuonna päivä oli 8. elokuuta: silloin olimme käyttäneet uusiutuvia luonnonvaroja niin paljon kuin maapallo kykenee tuottamaan yhden vuoden aikana.

Jos kaikki kuluttaisivat kuin me suomalaiset, tarvittaisiin jopa 3,4 maapalloa.

Olen iloinen, että myös päättäjät ovat heränneet toimimaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Lähes sata kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, joka velvoittaisi yrityksiä ja julkisia keittiöitä luovuttamaan myyntiin kelpaamattoman, syömäkelpoisen ruoan hyväntekeväisyyteen. Sitä ei heitettäisi enää roskiin.

Lainmuutos velvoittaisi kunnalliset toimipisteet, kuten esimerkiksi kaupat ja leipomot, luovuttamaan myynnistä poistetut, syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.

Ruokahävikin vähentämisellä voidaan vaikuttaa siihen, että maapallo kykenee tuottamaan meille kaikille tarvitsemamme ravinnon myös tulevaisuudessa.

Maailman väestöennusteen mukaan vuosina 2020–2030 maapallolla olisi jopa 9–10 miljardia ihmistä. Nyt meitä on 7 miljardia.

Kysymys ruoasta ja puhtaasta vedestä on yksi tulevien vuosien suurimmista haasteista. Puhdas vesi ja nälän vähentäminen kuuluvat myös Yhdistyneiden kansakuntien YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ruokahävikin vähentäminen on paitsi ekoteko myös osa kestävää kehitystä. Kiinnitetään enemmän huomiota ruoan arvostukseen eikä heitetä sitä roskiin.

Piia Noronen

opiskelija, humanististen

tieteiden kandidaatti, Turku

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat