Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Älyrakentamisen tiellä on monia esteitä

Asuntojen ostajat eivät kiinnitä huomiota teknisiin ratkaisuihin, ja siksi rakennuttajat eivät sijoita niihin.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Pääkirjoituksessa (HS 28.8.) todettiin aivan oikeutetusti, että rakentamisessa ei olla valmiita tekemään uusia ratkaisuja, jotka lisäisivät asuntojen ”älykkyyttä”. Teknisiä ratkaisuja on kyllä tarjolla, mutta koko toteutusketjussa on useita heikkoja kohtia.

Jotta asuntoihin saataisiin järkeviä toimintoja, sähköjärjestelmä ja ohjausjärjestelmä pitää suunnitella. Rakentamista ohjaava lainsäädäntö ei tosin edellytä rakennuksen sähkö-, tietojärjestelmä- tai automaatiosuunnittelijalta mitään pätevyyksiä. Talon saa jopa rakentaa ilman näitä suunnitelmia.

Tehtyjä asennuksia ei tarvitse dokumentoida mitenkään, ellei tilaaja osaa vaatia sitä. Erityisesti pientalopuolella suunnittelusta ei olla valmiita maksamaan vaan enintään tilataan ”piirustukset” muutamalla sadalla eurolla.

Älykkäiden ratkaisujen vaatimat laitteet ovat laajalti valmistajakohtaisia. Siksi niiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyy suuria riskejä. Suuretkaan valmistajat eivät sitoudu vuosien saati vuosikymmenten ajaksi toimittamaan varaosia.

Järjestelmien ohjelmointi vaatii usein erityisosaamista. Pääkirjoituksessa mainitun Kalasataman kohteiden usean laitevalmistajan tukema KNX-tekniikka on tästä poikkeus, mutta senkin käyttöön liittyy haasteita.

Sähköalalla toimivat yritykset eivät näe asuntorakentamista mitenkään houkuttavaksi toimialaksi. Asuntojen ostajat eivät ostaessaan kiinnitä huomiota teknisiin ratkaisuihin, ja siksi rakennuttajat eivät sijoita niihin.

Rakennusten taloteknisten osa-alueiden vaatimukset on siroteltu useaan eri lainsäädäntöön, eikä niitä ole sovitettu yhteen. Esimerkiksi Tietoyhteiskuntakaari edellyttää kerrostaloihin kolminkertaisen tietoverkkokaapeloinnin ja rasioinnit joka asuinhuoneeseen, mutta missään ei vaadita näihin tiloihin pistorasioita.

Energiankulutusta tulee mitata osin hyvinkin tarkasti, mutta mittausdataa ei tarvitse tuoda käyttäjälle näkyviin.

Pirkko Harsia

talotekniikan yliopettaja

tekniikan lisensiaatti

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat