Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Perustulokokeilussa voidaan edetä vaiheittain

Perustulo olisi ratkaisu muuttuvaan työelämään ja kasvaviin tuloeroihin.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Hallitusta on kiitettävä siitä, että se uskaltaa lähteä kokeilemaan perustuloa. Valitettavasti esitys kärsii perustulomalleihin kuuluvien veromuutosten puuttumisesta sekä liian kapea-alaisesta ja pienestä kohderyhmästä.

Ehdotettu 20 miljoonan euron budjetti riittää 2 000 työttömän perustuloon. Jotta kokeilusta saataisiin tilastollisesti vahvoja tuloksia, Kelan johtama tutkijaryhmä suositteli keväällä vähintään 10 000 eri puolilla Suomea asuvan ihmisen sisällyttämistä kokeiluun. Pienessä kohderyhmässä ovat taustalla kokeilun turhan tiukka budjetti ja hätäinen aikataulu.

Työttömät ovat kokeilulle halpa kohderyhmä, koska rahoituksessa voidaan hyödyntää Kelan työttömyysetuuksia. Kokeilun ulkopuolelle jää ryhmiä, joiden tilannetta perustulo auttaisi. Erityisesti perustulo kuuluisi itsensä työllistäjille, yrittäjille, opiskelijoille ja työssä käyville pienituloisille.

Tässä aikataulussa Verohallintoa ei saatu mukaan kokeiluun. Siksi perustulokokeilussa pystytään testaamaan vain puolikasta perustulomallia. Esimerkiksi vihreiden perustulomalleissa veroton perustulo yhdistetään nykyistä korkeampaan tuloverotukseen. Sillä rahoitetaan perustulo ja kerätään se pois hyvätuloisilta.

Kun perustuloa kokeillaan nykyverotuksella ja työttömillä, testaamatta jää keskeinen kiistakapula: perustulossa korkeampien rajaveroasteiden vaikutus työllisyyteen. Esimerkiksi vihreiden mallissa kaikki alle 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksaisivat saman 41 prosentin ansiotuloveron. Kokeilussa pitäisi olla keskituloisia, jotta nähtäisiin, kannustaako tämä työn vähentämiseen (tai jakamiseen).

Hallituksen kokeilussa edellisen hallituksen laatima etuuksien suojaosa nostetaan kokeiluryhmäläisille käytännössä sataan prosenttiin. Siinä saadaan selville, onko tässä surkeassa työttömyystilanteessa jotakin merkitystä sillä, ettei työttömyysturva leikkaannu ollenkaan työtä löydettäessä.

Tämä malli maksaisi koko kansan tasolla arviolta 10–15 miljardia euroa. Vihreiden ehdotus on kustannusneutraali.

Ehdotettava kokeilukin kertoo siis jotain: jos työttömyysetuuksiin liittyvä kannustin- ja byrokratialoukku poistetaan kokonaan, muuttuuko työllisyys. Tämä voi hyvin toimia kokeilun ensimmäisenä vaiheena, jonka aikana rakennetaan tutkimusalustaa ja pilotoidaan kokeilua.

Toiseen vaiheeseen tulisi myöntää lisää rahoitusta. Siihen voitaisiin ottaa mukaan veromuutokset ja lisää ihmisryhmiä. Se voitaisiin aloittaa esimerkiksi vuoden 2018 alussa, kun henkilöverotusta on muutenkin tarkoitus uudistaa.

Tulevaisuudessa reaaliaikainen tulorekisteri tekee perustulon toteuttamisen helpommaksi. Perustulo olisi ratkaisu muuttuvaan työelämään ja kasvaviin tuloeroihin.

Outi Alanko-Kahiluoto

kansanedustaja (vihr), eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Simo Raittila

filosofian tohtori,

yhteiskuntapolitiikan maisteri

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat