Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

On järkyttävää, miten älypuhelimiin koukussa olevat vanhemmat laiminlyövät lapsiaan

Pienen lapsen kasvualusta on aikuisen syli, hellyys ja vuorovaikutus. Mistä lapsi oppii mitään normaalia, jos vanhemmat eivät ole mallina sosiaalisten taitojen oppimisessa, kysyy opettaja ja hoitopedagogi Tarja Ruohonen.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat
Kristiina Lehto / Lehtikuva
Vanhempien älypuhelinten käyttö puhuttaa.
Vanhempien älypuhelinten käyttö puhuttaa. Kuva: Kristiina Lehto / Lehtikuva

Koneet ovat koukuttaneet ihmiset niin voimakkaasti, että voin pahoin. Matkustin junassa, jossa vastapäätäni istui äiti pelaten älykännykällään. Hänen vieressään rattaissa istui noin kaksivuotias poika, joka ilmeettömänä tökki iPadiaan. Lapsi imi välillä peukaloa ja välillä vain tuijotteli.

Matka kesti 40 minuuttia. Sinä aikana äiti ei ottanut lasta syliinsä, ei puhunut hänelle eikä luonut häneen edes katsekontaktia. Sydämeni alkoi vuotaa verta, sillä tässä vietiin lapselta elämänilo ja elämänvoimat, joita tarvitaan kasvussa ja myöhemmin aikuisuuden vaatimusten edessä.

Toisen järkytyksen koin nähdessäni, miten vuoden vanhalle lapselle annettiin iPad, jotta hän söisi paremmin. Lapsi ahtoi nyrkillä ruokaa suuhunsa ja tuijotti vilkkuvaa ruutua kuin robotti. Musiikki oli järkyttävää. Lapsi ei takuulla maistanut ruoan makuja eikä ollut missään yhteydessä ympäristöönsä. Hän oli hypnoosissa tai vielä pahemmassa.

Miksi noin pienen lapsen ruokailu pitää ehdollistaa iPadiin? Miten me aikaisemmin onnistuimme saamaan lapsemme syömään, kun ei ollut iPadeja eikä muita koneita?

Pienen lapsen kasvualusta on aikuisen syli, hellyys, ohjaus ja vuorovaikutus. Mistä lapsi oppii mitään normaalia, jos vanhemmat eivät ole mallina sosiaalisten taitojen oppimisessa?

Pieni lapsi on kuin sieni tai imupaperi, joka imee itseensä kaiken koko olemuksellaan, ei vain silmillään tai korvillaan. Sen takia hänen kanssaan pitää malttaa olla yhdessä – yhteydessä. Lapsi tarvitsee hyviä, normaaleja elämäntaidon malleja jo pienestä pitäen.

Haluan kertoa vielä yhdestä murheellisesta näystä. Katselen usein parvekkeelta taloyhtiössäni edistyvää remonttia. Hiljattain pihassa oli kahvilla kuusi miestä, joista viidellä oli kädessään kahvimukin lisäksi tupakka ja älykännykkä. Pelaaminen oli hyvin kiihkeää. Minkäänlaista vuorovaikutusta keskenään näillä työmiehillä ei tällä tauolla ollut. Mitä lie miettinyt se yksinäinen työmies, joka seisoskeli vieressä pelkän kahvimukin kanssa.

Markkinointi-ihmiset luovat meille turhia tarpeita ja myyvät meille hehtokaupalla potaskaa, jos emme itse ymmärrä olla kriittisiä ja tehdä terveitä valintoja. Maalaisjärki kunniaan, lasten puolesta!

Tarja Ruohonen

opettaja, hoitopedagogi

Helsinki

Lue täältä HS:n juttu (20.7.2015) älypuhelimen käytön vaikutuksesta lapsen kehitykseen sekä vinkit vanhemmille.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat