Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palkan vähimmäistasosta voi jo nykyisinkin poiketa

Suomessa on kymmeniä työehtosopimuksia, joiden palkkausmääräyksiä ei ole pakko soveltaa, jos työntekijällä ei ole täyttä työkykyä.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Julkisuudessa on keskusteltu tarpeesta mahdollistaa työehtosopimuksissa sovittujen palkkausmääräysten vähimmäistason alittaminen – erityisesti silloin, kun työnantaja palkkaa pitkäaikaistyöttömän. Kaikista asiaan liittyvistä seikoista ei kuitenkaan ole puhuttu.

Työehtosopimuksessa sovitusta palkkojen vähimmäistasosta poikkeaminen on mahdollista jo monilla aloilla. Suomessa on kymmeniä työehtosopimuksia, joiden palkkausmääräyksiä ei ole pakko soveltaa, jos työntekijällä ei ole täyttä työkykyä. Näissä tapauksissa työnantaja voi siis sopia työntekijän kanssa yksilöllisestä palkasta.

Lakiin perustuva tasapuolisen kohtelun velvoite asettaa toki sopimiselle omat rajoituksensa. Mahdollisuus sivuuttaa palkkausta koskevat vähimmäismääräykset on edellä tarkoitetuissa tapauksissa sekä järjestäytyneillä että yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattavilla työnantajilla.

Työntekijältä voi puuttua täysi työkyky monesta eri syystä, eikä kysymys ole suinkaan aina terveydentilan heikentymisestä. Vain pienessä osassa työehtosopimuksia on täsmennetty, mitä täydellä työkyvyllä tarkoitetaan.

Jos työehtosopimusosapuolten ei voida katsoa muuta edellyttäneen, täyden työkyvyn vaatimus on ymmärrettävä tehtäväsidonnaisesti. On tulkittava tapauskohtaisesti, voisiko esimerkiksi huono suomen kielen taito tai pitkä poissaolo työmarkkinoilta merkitä työehtosopimuksessa tarkoitettua työkyvyn vajausta.

Olen selvittänyt tällaisten työehtosopimusmääräysten yleisyyttä, sisältöä ja tulkintaa jo vuonna 2004 (Jaana Paanetoja ja Ilkka Ruponen: Vajaakuntoisten ja vammaisten asema työehtosopimusmääräysten näkökulmasta, Helsinki 2005). Olen parasta aikaa päivittämässä tätä tutkimusta, ja tulokset ovat käytössä ennen ensi joulua.

Empiiristä tutkimusta siitä, helpottavatko mainitut työehtosopimusmääräykset työllistymistä tai lisäävätkö ne työllistämishalukkuutta, ei kuitenkaan ole. Jos mahdollisuutta maksaa työehtosopimuksessa sovittua pienempää palkkaa pidettäisiin keinona saada ”Suomi nousuun”, olisi syytä ensin selvittää näiden määräysten vaikutus käytännössä.

Toisaalta myös selvitys siitä, kuinka monella alalla ylipäänsä maksetaan työehtosopimuksen vähimmäistason mukaista palkkaa, voisi olla hyödyllinen ennen keskustelun jatkamista.

Suomessa on sitä paitsi työehtosopimuksia, joissa ei ole lainkaan määräyksiä palkan vähimmäistasosta. Niissä palkasta sopiminen on jätetty työnantajalle ja työntekijälle. Toki on myös aloja ja töitä, joissa työehtosopimusta ei sovelleta.

Palkkaus määräytyy usean työehtosopimuksen mukaan työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Käytännössä ”tessin mukainen palkka” ei siis ole yksi ja sama kaikille työntekijöille maksettava vähimmäissumma.

Jaana Paanetoja

oikeustieteen tohtori

työ- ja sosiaalioikeuden dosentti

Hyvinkää

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat