Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maanviljelijän työstä syntyvä data tulee hyödyntää

Digitalisaatio voi parantaa maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Pääkirjoituksessa (HS 4.9.) käsiteltiin metsänomistajien ja metsäyritysten kiistelyä metsävaratiedon käyttöoikeuksista. Digitalisoituminen on tuottanut huiman määrän uutta tietoa, jonka omistajuus ja käyttö on arvokasta. Metsävaratiedon lisäksi maatalouteen on digitalisaation seurauksena syntymässä merkittäviä datavarantoja.

Maataloudessa esineiden internet (Internet of Things) merkitsee, että koneet, laitteet ja palvelut pystyvät hyödyntämään toistensa tuottamaa tietoa. Maatiladataksi kutsuttu tieto on yhdistelmä kunkin viljelijän omia suunnitelmia ja päätöksiä sekä hänen koneidensa ja laitteidensa tuottamaa tietoa.

Avainkysymys on, kuinka suomalaiset viljelijät saavat valjastettua tämän työstään kertyvän tiedon omaksi hyödykseen sen sijaan, että muut arvoketjun toimijat poimivat edut itselleen – tai mikä pahinta, maatiladatan mahdollisuudet jäävät Suomessa käyttämättä.

Yksi Suomessa toimivista edelläkävijöistä on Valtra, jonka Valtra Smart -järjestelmä mullistaa traktoreiden tiedonkeruuta sekä tiedon analysointia ja hyötykäyttöä. Koneiden käyttäjät ja omistajat voivat jo nyt hyödyntää tietoa työn johtamisessa sekä urakointitöiden laskutuksessa ja dokumentoinnissa.

Tukiorganisaatiot, kuten Valtran huolto, pystyvät reagoimaan heti huoltotarpeisiin, jotka syntyvät kentällä. Yhdistettynä Suonentiedon AgriSmart-palveluun kertyvä data auttaa maanviljelijää myös tukihakemuksissa, viljelysuunnitelmissa sekä lohkokirjanpidossa.

Ratkaiseva kysymys maatalouden digitalisaation onnistumiselle onkin viljelijöiden tarpeiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen. Teknologia yleistyy nopeasti vain, jos järjestelmät ovat aidosti helppoja käyttää ja sujuvoittavat jokapäiväistä työtä. Tietojärjestelmien lyhyt historia on opettanut, että monet erilliset sovellukset omine salasanoineen ja erilaisine käyttöliittymineen jäävät lopulta hyödyntämättä.

Kukaan ei halua eikä tarvitse maatalouteenkaan yhtä ylhäältä ohjattua jättijärjestelmää. Maa- ja metsätalouden digitalisaatiossa tavoitteena pitää olla käytettävyydellä ja hyödyillä keskenään kilpailevien tietojärjestelmien yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat. Avoimuuteen ja yhteistyöhön perustuva lähestymistapa synnyttää teknisen ekosysteemin, jossa yhteishankkeet tuovat lisäarvoa arvoketjun kaikille toimijoille lukitsematta ketään minkään tietyn järjestelmän tai laitteen asiakkaaksi.

Suomalaisen maatalouden tuottavuus ja maatilojen kannattavuus voivat merkittävästi kehittyä maatiladataan perustuvilla lisäarvopalveluilla.

Jokaisen viljelijän on hyvä tiedostaa, että hänen työstään syntyvällä datalla on arvo. Viljelijöillä on oikeus ja mahdollisuus vaatia konetoimittajiaan ja alan etujärjestöjä huolehtimaan tietojärjestelmien ekosysteemin kehityksestä avointen rajapintojen pohjalta.

Jyrki Hyyrönmäki

kehityspäällikkö

Cinia Solutions Oy

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat