Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sukupuolentutkimus on monille kova pala purtavaksi

Verkkokeskusteluissa sukupuolentutkimuksen tarpeellisuutta epäillään ja jopa moititaan. Sanan synonyymeiksi ovat tulleet verorahojen tuhlaus, feministinen salajuoni ja epätiede.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Tasa-arvoon, sukupuoleen sekä feminismiin liittyvät teemat ovat nykyisin usein esillä mediassa. Jutut keräävät runsaasti keskustelua, kuten esimerkiksi mielipidesivulla julkaistu kirjoitus ”Piispat antavat avioliitosta yksinkertaistavan kuvan” (HS 3.9.).

Huomioni kiinnittyi tapaan, jolla kommenteissa puhuttiin sukupuolentutkimuksesta. Kommenttien perusteella ei voi muodostaa laajaa päätelmää tieteenalaan liittyvistä mielipiteistä, mutta olen törmännyt vastaavanlaiseen argumentointiin toistuvasti viime vuosina. Jälleen kerran huomasin olevani hämmentynyt.

Sukupuolentutkimus tuntuu olevan monelle kova pala purtavaksi. Sen tarpeellisuutta epäillään ja jopa moititaan. Sanan synonyymeiksi ovat tulleet verorahojen tuhlaus, feministinen salajuoni ja epätiede. Joskus tuntuu, että pelkkä sukupuoli-sana on riittävä yllyke halventaville kommenteille. Mielestäni tällainen kommentointitapa osoittaa, että sukupuolentutkimuksen merkitys yhteiskunnassamme on entistäkin tärkeämpi.

Sukupuolentutkimus on olennainen osa humanistisia tieteitä. Totta on, ettei se ole samalla tavalla mittaavaa tiedettä kuten esimerkiksi luonnontieteet tai matematiikka. Määrällisellä analyysilla on kuitenkin paikkansa myös sukupuolentutkimuksessa. Tilastollisin menetelmin voidaan selvittää esimerkiksi, miten eri sukupuolet ovat edustettuina mediassa ja politiikassa.

Sukupuolentutkimus on monitieteistä, eli sitä tehdään esimerkiksi myös oikeustieteen, teologian ja yhteiskuntatieteen piirissä. Sukupuolentutkimus itsessään sisältää erilaisia suuntauksia, kuten tasa-arvotutkimusta, queer-tutkimusta sekä kriittistä miestutkimusta. Kyseessä on varsin laajalle ulottuva ala.

Opintojeni aikana olen lukenut lukuisiin eri teemoihin liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia, jotka ovat käsitelleet esimerkiksi perhemuotojen murrosta, tasa-arvopolitiikkaa sekä kasvatusta ja koulutusta.

Ala tekee näkyväksi myös vähemmän esillä olleita aiheita, kuten naisten väkivaltaisuutta ja miehiin kohdistuvaa maskuliinisuuden vaatimusta. Niin ikään seksismin ja rasismin tutkimus ovat tärkeässä osassa.

Edellä mainitut teemat ovat vain osa sitä, mihin kaikkeen sukupuolentutkimuksen sisällä on tartuttu ja mistä se voi tulevaisuudessa tuottaa uutta tietoa. On vaikea ymmärtää, miten nämä aiheet olisivat miesvihamielisiä tai vailla tutkimusarvoa. Pikemminkin voisi sanoa, että sukupuolentutkimuksen teemat koskevat jokaista.

Tarvitsemme tietoa siitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus muotoutuvat ja vaikuttavat erilaisissa tilanteissa. On myös tärkeää ymmärtää, miten ne liittyvät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja identiteetin muodostumiseen.

Nämä ovat tärkeitä teemoja ja tutkimuskohteita niin ihmisten hyvinvoinnin kuin yhteiskuntamme toimivuudenkin kannalta.

Sara Korppila

opiskelija, Joensuu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat