Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruoka-avun jakaminen tulisi hoitaa keskitetysti

Oleellista on pohtia, miten ruoka-avun logistiikka järjestetään, miten kylmäsäilytys hoidetaan ja miten ruoka prosessoidaan eteenpäin.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Ruokahävikin vähentäminen on haaste, joka koskettaa koko elintarvikeketjua. Kansanedustajien lakialoite on tärkeä avaus mutta ei ongelmaton.

Oleellista on pohtia, miten ruoka-avun logistiikka järjestetään, miten kylmäsäilytys hoidetaan ja miten ruoka prosessoidaan eteenpäin. Tärkeintä on silti panostaa hävikin synnyn ehkäisyyn koko elintarvikeketjussa alkutuotannosta kotitalouksiin saakka.

Vantaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -malli on kerännyt ruokaa kaupoilta ja teollisuudelta kahden vuoden ajan ja luovuttanut sitä eteenpäin ruoka-apua jakaville järjestöille ja seurakunnille. Sen logistiikkakeskus on ollut Vantaan kaupungilta puolen miljoonan euron investointi. Toiminta työllistää vapaaehtoisten ja työllistettävien lisäksi kaksi vakituista työntekijää.

Hävikin logistiikka ei ole ilmaista vaan vaatii resursseja. Ruoka-apua jakava kenttä on hajanainen pienine toimijoineen, ja resursseja on vähän. On puute kylmätiloista, varastotiloista, kylmäautoista ja toisinaan vapaaehtoisistakin. Elintarviketurvallisuudesta olisi kuitenkin huolehdittava.

Pakottava laki johtaisi kustannuksiin ja ympäristörasitteeseen. Pienetkin hävikkierät tulisi hakea lähimyymälöistä, joista jakokelpoista ruokaa tulee joskus vain korillinen päivässä. Harva järjestö olisi siitä kiinnostunut. Toisaalta suuret erät saattavat aiheuttaa biojätteen kasvua kolmannella sektorilla. Lain kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta suuriksi, eikä laki kohdistu tärkeimpään ongelmaan: hävikin synnyn ehkäisyyn.

Systemaattinen keino hävikin vähentämiseksi olisivat vapaaehtoiset materiaalitehokkuussopimukset, joilla yritykset sopivat tavoitteistaan hävikin vähentämiseksi, sekä toimet, joilla vähennystavoitteisiin päästäisiin.

Myös Pohjoismaisen ministerineuvoston ehdotus, jonka mukaan viimeinen käyttöpäivä -merkintä varattaisiin vain niihin tuotteisiin, joissa päiväysten ylittyminen aiheuttaa todellisen riskin ihmisten terveydelle, on kannatettava. Sillä voitaisiin puuttua hävikkiin kotitalouksissa, joissa hävikkiä syntyy eniten, eli noin kolmannes Suomen elintarvikehävikistä.

Ruoka-avun jakaminen olisi elintarviketurvallisuuden, resurssien järkevän käytön ja ympäristön kannalta järkevintä toteuttaa keskitetysti. Siksi kannatamme Yhteinen pöytä -mallin levittämistä Suomeen laajemminkin.

Hanna Kuisma

Yhteinen pöytä

Henrik Österlund

Motiva Oy

Ilkka Nieminen

Päivittäistavarakauppa ry

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat