Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kuinka käy vammaisten perusoikeuksien sote-uudistuksessa?

Jatkuvaa ja välitöntä apua tarvitsevan ihmisryhmän asumispalveluiden kilpailuttaminen itsessään on eettinen ongelma: vammaisten kohtalo altistetaan taloudellisten näkökulmien ristipaineeseen.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Vuonna 2016 Suomessa on mahdollista, että ei saa välttämättä itse päättää missä ja miten asuu – jos on vammainen.

Espoon kaupunki kilpailutti keväällä 2016 vammaispalvelujen asumispalvelujen tuotannon. Torstaina Helsingissä järjestettiin mielenosoitus vammaisten jokapäiväisen elämän kilpailuttamista vastaan.

Suomi ratifioi 11.5.2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valitusmenettelyn – kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun kansainvälinen sopimus tuli voimaan. Sopimuksiin sitoutuminen ei tunnu vaikuttavan käytäntöön, sillä vammaisten oikeudet uhkaavat jäädä vastaisuudessa hankintalain jalkoihin.

Onko vammaisten asumisen ja päivittäisen tuen kilpailutus tulevaisuutta? Miten sote-uudistus ottaa huomioon vammaisten oikeudet ja inhimillisen, arvokkaan elämän toteutumisen? Uhkana on, että hallituksen ajama sote-palvelujen vapaavalintaisuus kärsii inflaation juuri vammaisuuden edessä. Pahimmillaan lopputulos voi johtaa kokonaisen ihmisryhmän pakkomuuttoon toiselle puolelle maakuntaa.

Jatkuvaa ja välitöntä apua tarvitsevan ihmisryhmän asumispalveluiden kilpailuttaminen itsessään on eettinen ongelma: vammaisten kohtalo altistetaan taloudellisten näkökulmien ristipaineeseen.

Huoli ei ole liioiteltua. Esimerkiksi Espoon vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksessa tarjousten vertailuperusteina käytettiin palvelun hintaa (80 prosenttia) ja laatua (20 prosenttia). Kuka kaipaa omaan elämäänsä vain 20 prosentin laatua?

Sote-uudistuksessa tulee huolehtia, että perusoikeudet toteutuvat ja että myös vammaisella ihmisellä on mahdollisuus päättää omasta elämästään.

Huomattavaa on, että sitoutuessaan YK:n vammaissopimukseen Suomi sitoutuu myös sen artiklaan 19. Sen mukaan vammainen itse päättää asumisestaan, eikä hän ole velvollinen käyttämään ennalta määrättyjä asumisjärjestelyjä.

Bella Forsgrén

vammaisen ihmisen läheinen, Jyväskylä

Riikka Leinonen

CP-vammainen, itsenäinen aikuinen, Jyväskylä

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat