Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uhkaako Venäjä arktisen alueen turvallisuutta?

Arktista on jo pitkään asiantuntijoiden piirissä pidetty hyvin matalan riskin alueena johtuen siitä, että yhteistyötä tehdään erittäin monella tasolla.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi vastikään selvityksen Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ehti tyrmätä selvityksen suurelta osin perusteettomana pelotteluna. Asiaan on toinenkin näkökulma. On hyvä, että tutkijayhteisö tekee erilaisia tulkintoja siitä, mitä tapahtuu Suomelle äärimmäisen tärkeässä maassa.

Itse olen eri mieltä selvityksen osasta, joka koskee Venäjän arktisen alueen kehitystä.

Lukijalle voi muodostua kuva, jonka mukaan Venäjä maalaa itseään nurkkaan. Öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen merellä ei lyö leiville. Koillisväylä ei vedä niin kuin sen piti. Alueelle näyttävät jäävän jäljelle vain sotilastoiminnot, joihin Venäjä panostaa aiempaa enemmän. Selvityksen tekijät eivät väitä, että tällainen kehitys olisi väistämätöntä. He ovat kuitenkin huolissaan tapahtumien kulusta.

Kielteisimmän käsityksen kehityksestä saa aihetta käsittelevän jakson lopusta. Kirjoittajien mukaan yleinen epävakaus arktisella alueella on kasvanut, turvallisuustilanne heikentynyt ja perinteinen turvallisuusdilemma voi tehdä paluun alueelle: ”Jos Venäjä katsoo intressiensä suojelun vaativan jonkinlaista konfliktia arktisella alueella, se on luultavasti siihen valmis.”

Tämän jälkeen haastateltu anonyymi asiantuntija varmentaa, että konfliktin mahdollisuus arktisella alueella on suurempi kuin Itämerellä.

Arktista on jo pitkään asiantuntijoiden piirissä pidetty hyvin matalan riskin alueena johtuen siitä, että yhteistyötä tehdään erittäin monella tasolla.

Ukrainan tapahtumista huolimatta Arktisen neuvoston ja Barentsin yhteistyö on jatkunut. Arktista kalastussopimusta neuvotellaan, ja merenkulkua sääntelevä polaarikoodi tulee voimaan vuonna 2017. Arktinen talousneuvosto ja rannikkovartiostojen foorumi on vastikään perustettu.

Jopa mannerjalustansa ulkorajan määrittämisessä Venäjä on noudattanut pilkuntarkasti YK:n merioikeussopimusta. Miksi? Se saa kansainvälisen yhteisön siunauksen mannerjalustalleen, joka tulee sisältämään suuren osan merellisistä öljy- ja kaasuvaroista.

Venäjä tekee jatkuvaa yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa kaikissa näissä yhteistyöprosesseissa. Tämän takia puhutaan arktisesta poikkeuksesta.

Vaikka Venäjä ja läntiset vallat elävät vastakkainasettelun aikaa, uusi ”kylmä kausi” ei ole ulottanut vaikutustaan alueelle.

Koska Arktinen neuvosto ei voi käsitellä sotilaallisia asioita, toimijat voivat keskittyä käytännön yhteistyöhön. Tämän takia Suomikin voi suhteellisen rauhassa valmistautua tulevaan ensi keväänä alkavaan puheenjohtajuuskauteensa Arktisessa neuvostossa.

Timo Koivurova

tutkimusprofessori, johtaja

Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat