Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yliopistojen lukuvuosi on liian lyhyt

Nuoret ihmiset eivät tarvitse eivätkä kaipaa pitkiä lomia vaan intensiivistä työtä päämääränsä saavuttamiseksi.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Yliopistoilta on alettu vaatia entistä tehokkaampaa toimintaa. Harvinaisen terävästi tämän vaatimuksen esitti (HS 7.9.) Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila: ”En ole eläessäni nähnyt niin tehottomia työpaikkoja kuin mitä yliopistot ovat.”

Yksi keskeinen tehokkuus- ja kustannustekijä on varmasti lukuvuoden käsittämätön lyhykäisyys. Lukuvuoden tehollinen mitta on vain noin seitsemän kuukautta, syyskuun puolivälistä vappuun. Touko–elokuun, neljä kuukautta, isot kalliit tilat seisovat tyhjillään lukuun ottamatta joitakin kesäkursseja ja seminaareja. Useimpien alojen opiskelijat – poikkeuksena esimerkiksi lääketieteen ja tekniikan alojen opiskelijat – eivät voi käyttää oppiansa hyödykseen pitkän kesän aikana vaan joutuvat tyytymään satunnaisiin töihin opintorahoja hankkiakseen. Tietokantakin rapistuu.

Asialle täytyisi tehdä jotain. Eikö nykyisessä neuvotteluyhteiskunnassa voisi professorien ja muiden opettajien kanssa päästä ratkaisuun, jonka mukaan lukuvuosi jatkuisi kahdella kuukaudella? Opiskelijoiden valmistumisajatkin lyhenisivät.

Nuoret ihmiset eivät tarvitse eivätkä kaipaa pitkiä lomia vaan intensiivistä työtä päämääränsä saavuttamiseksi. Pitkät keskeytysjaksot häiritsevät työrytmiä ja saattavat johtaa myös opintojen keskeytymiseen.

Yrjö Rajamäki

filosofian maisteri, sosiaalineuvos

Oulu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat