Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Panostukset työhyvinvointiin lisäävät tuottavuutta

Työnantajien ei tulisi pitää työhyvinvointia kustannuksena vaan päinvastoin työpaikan tuottavuutta ja menestymistä parantavana tekijänä.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomissa kyseenalaistettiin työpahoinvoinnin aiheuttamat kustannukset sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) muutaman vuoden takaiset laskelmat, joiden mukaan arvio menetetyn työpanoksen kustannuksista on 24 miljardia euroa vuosittain.

Menetetyn työpanoksen kustannusten laskennassa ministeriö on huomioinut muun muassa sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn, työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat kulut. Työpahoinvoinnin aiheuttamat kustannukset ovat osa näitä kustannuksia, eikä arvio 24 miljardista koostu yksinomaan työpahoinvoinnista.

Työnantajien ei tulisi pitää työhyvinvointia kustannuksena vaan päinvastoin työpaikan tuottavuutta ja menestymistä parantavana tekijänä. Pallottelu sillä, minkä arvoinen menetetty työpanos on, on pyrkimys siirtää huomio pois itse asiasta – työhyvinvoinnista.

Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat joka tapauksessa erittäin suuret, vaikka vuositasolla summa olisi pienempi kuin STM:n arvioima.

On kiistatonta, että työhyvinvointia edistämällä osa menetetyn työpanoksen kustannuksista voitaisiin joka tapauksessa säästää. Suomessa on jo työhyvinvoinnillaan tulostaan parantavia työpaikkoja. Joillakin toimialoilla myös liitot ovat käynnistäneet merkittäviä työhyvinvointia edistäviä hankkeita.

Työpaikoilla voidaan monin tavoin edistää työhyvinvointia. Esimerkiksi henkilöstön fyysisen ja henkisen työkyvyn ennakoiva edistäminen sekä parempi johtaminen ja esimiestyö ovat samalla panostuksia kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen. Tämä tuottaa työnantajalle ja yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen näkökulmasta työhyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

Syytä huoleen on. STTK:n keväällä 2015 teettämän barometrin mukaan henkilöstön edustajat ovat vuosi vuodelta joutuneet yhä enemmän paneutumaan johtamisesta ja esimiestyöstä aiheutuviin ongelmiin. Siksi on syytä asettaa työnantajille velvoite varmistaa esimiesten riittävä osaaminen ja taidot esimiehenä toimimiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä mahdollisuus osallistua koulutukseen esimiestaitojen kehittämiseksi.

Hyvinvointi edistyy vain, jos työpaikan johto ja esimiehet sitoutuvat yhteistyössä henkilöstön kanssa eri keinoin työhyvinvoinnin edistämiseen. Pitkään jatkuneen huonon taloustilanteen takia Suomi tarvitsee ehdottomasti myönteisempää ja dynaamisempaa ilmapiiriä työelämän kehittämiseen.

Työhyvinvointia edistämällä on mahdollista lisätä tuottavuutta ja saavuttaa suuria säästöjä, vaikka kyse ei olisikaan ihan tarkasti 24 miljardista eurosta.

Katarina Murto

johtaja, STTK

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat