Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yksin tulleelle alaikäiselle kielteinen turvapaikkapäätös on šokki – mutta epävarma tulevaisuus ei ole oleskeluluvan peruste

Kriteerit sille, kuka voi saada turvapaikan tai muuta suojelua, on määritelty ulkomaalaislaissa. Ne ovat samat sekä lapsille että aikuisille.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Satu Koivuhovi ja Tommi Wallenius ihmettelivät (HS Mielipide 11.9.), miksei heidän kummipojalleen, ilman huoltajaa Suomeen tulleelle afganistanilaiselle alaikäiselle, myönnetty turvapaikkaa. He totesivat, että poika on motivoitunut opiskelemaan ja tottunut työntekoon.

Turvapaikkajärjestelmä on luotu vainottujen auttamiseen. Kriteerit sille, kuka voi saada turvapaikan tai muuta suojelua, on määritelty ulkomaalaislaissa. Ne ovat samat sekä lapsille että aikuisille. Esimerkiksi pelkkä epävarma tulevaisuus, köyhyys, yhteiskunnan epävakaus tai halu jäädä Suomeen ei riitä oleskeluluvan saamiseksi kansainvälisen suojelun perusteella.

Turvapaikan saadakseen hakijalla on oltava perusteltu pelko joutua vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää, jos hakijaa uhkaa vakava vaara eli kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu taikka henkilökohtainen vaara aseellisen selkkauksen vuoksi.

Tammi–elokuussa oleskelulupa on myönnetty 715 alaikäiselle yksin tulleelle turvapaikanhakijalle. Kielteisen päätöksen on saanut 51 hakijaa. Suurin osa näistä myönteisistä päätöksistä ei kuitenkaan perustu kansainväliseen suojeluun, vaan yksilölliseen inhimilliseen syyhyn. Turvapaikkaperusteita selvitettäessä otetaan huomioon yksilöllinen tilanne. Lupa myönnetään esimerkiksi, jos lapsen huoltajaa ei saada jäljitettyä.

Maahanmuuttoviraston on ulkomaalaislain mukaan aina yritettävä jäljittää huoltaja. Jos lapsella on yhteys perheeseensä ja hänen vastaanotostaan kotimaassa voidaan varmistua eikä hänellä ole yksilöllisiä kansainvälisen suojelun perusteita, lopputuloksena voi olla kielteinen päätös.

Kuukausia kestävän hakemusprosessin aikana monelle turvapaikanhakijalle syntyy ystävyyssuhteita Suomeen. Erityisesti tällöin kielteinen turvapaikkapäätös on šokki. Yksin tulleet alaikäiset ovat odotusaikana erityisen yksin, ja kummiperhetoiminta on ehdottoman tärkeä turva heille.

Turvapaikkapäätös tehdään kuitenkin aina siitä lähtökohdasta, onko hakija kansainvälisen suojelun tarpeessa vai voiko hän palata kotimaahansa joutumatta vaaraan. Jos turvapaikanhakijalle syntyy Suomessa ollessaan muita oleskelulupaperusteita, esimerkiksi hän saa opiskelu- tai työpaikan, hän voi hakea oleskelulupaa myös tuolla perusteella.

Juha Similä

tulosalueen johtaja

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikkö

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat