Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päästökauppakompensaatio vähentää päästöjä globaalisti

Menestyvä vientiteollisuus on Suomen etu.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Teollisuuden kilpailukyvyn, ilmastotavoitteiden sekä energiankulutuksen syy- ja seuraussuhteet katoavat täydellisesti julkisessa keskustelussa (HS Pääkirjoitus 15.9.)

Teollisuutemme energiaintensiivisyys nähdään keskustelussa ongelmana. Teollisuutemme valmistamia tuotteita ei voi tehdä missään päin maailmaa ilman merkittävää energiankäyttöä. Näiden tuotteiden valmistaminen vaikuttaa yhteiseen ilmastoomme tuotantopaikasta riippumatta.

Keskustelussa ovat nousseet esiin energiaintensiivistä vientiteollisuutta koskevat päästökauppakompensaatio ja energiaveroleikkuri. Näiden osalta hallitus pyrkii viisaasti siihen, että suomalaisella teollisuudella olisi kilpailijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tämä pyrkimys tasapuolisuuteen näyttää häiritsevän monia tahoja.

HS:n mukaan päästökaupan tarkoitus on vähentää energiankulutusta. Tämä ei pidä paikkaansa. EU:n laajuisen päästökaupan tarkoitus on vähentää päästöjä, ja tämä toteutuu varmasti. Teollisuuden käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä on ennalta lukittu. Teollisuus ei voi lisätä päästöjään kompensaation avulla tai energiaveron muuttumisen seurauksena.

Kompensaatio ei vesitä energiatehokkuutta, sillä sen parantaminen on teollisuudessa selviö. Tehottomuuteen ei ole varaa. Teollisuutemme on saavuttanut parinkymmenen vuoden aikana mittavia säästöjä energiatehokkuusohjelmillaan. Energian käytöstä syntyy aina mittava kustannus, minkä vuoksi se pyritään minimoimaan.

Energiaveroleikkuri ei vääristä kilpailua vaan tasaa sitä. Energiaintensiivinen teollisuus ei ole kilpailuasemassa kansalaisten vaan muualla toimivan vastaavan teollisuuden kanssa. Energiaveroleikkurista huolimatta teollisuus edelleen maksaa energiaveroja eikä ole saamapuolella, kuten annetaan ymmärtää.

Kilpailukykyä on tarkasteltava tehtaiden näkökulmasta. Ne kilpailevat kansainvälisistä tilauksista muiden yritysten tehtaiden kanssa, mutta myös saman yrityksen muissa maissa toimivien tehtaiden kanssa. Yritykset tekevät tuotannon optimointia laitosten kesken ja tuotteet valmistetaan niillä tehtailla, joiden kilpailukyky on paras. Menestyvät tehtaat tuottavat kassavirtaa, ja niillä on parhaat edellytykset uudistua. Näitä tehtaita Suomi tarvitsee.

Pääkirjoituksessa kaivattiin yleistä etua ja reilua kilpailua. Sama asiaa toivoo myös teollisuus. Menestyvä vientiteollisuus on Suomen etu. Se jää kuitenkin haaveeksi, jos kustannustaso on kilpailijamaita korkeampi. Reilussa kilpailussa pärjäämme varmasti.

Jorma Turunen

toimitusjohtaja

Teknologiateollisuus

Timo Leppä

toimitusjohtaja, Kemianteollisuus

Timo Jaatinen

toimitusjohtaja, Metsäteollisuus

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat