Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maailman paras hoito pelasti syöpään sairastuneen lapsemme

Syöpädiagnoosin saanut lapsemme oli asiantuntevissa käsissä. En voi olla tuntematta syvää kiitollisuutta siitä, että asumme juuri Suomessa, kirjoittaa nimimerkki Kiitollinen äiti HS:n mielipidesivuilla.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Mielipidekirjoituksissa on ruodittu sairaanhoitajien epäasiallista käytöstä. Kirjoitukset ovat olleet tärkeitä, mutta on helppo unohtaa, miten loistavaa työtä suomalaisessa terveydenhuollossa tehdään.

Tavallisena maanantaiaamuna joitakin vuosia sitten soitin paikalliseen terveyskeskukseen varatakseni lääkärinajan jokseenkin hyväkuntoiselle mutta epämääräisesti oireilevalle kuopuksellemme. Päivystysaika saatiin heti, ja vaikka me vanhemmat itse vielä pohdimme, oliko käynti sittenkin turha, lääkäri otti huolemme vakavasti ja lähetti lapsen laboratoriotutkimuksiin.

Vastaukset tulivat nopeasti. Jo samana iltapäivänä saimme kutsun Lastenklinikalle, jossa erinomaisen ammattimainen ja lämpimästi käyttäytyvä päivystystiimi otti lapsemme vastaan – ohjatakseen meidät lasten syöpäosastolle vain kymmenen tuntia siitä, kun olin terveyskeskukseen ensimmäisen kerran soittanut.

Kun diagnoosi seuraavana aamuna vahvistui, rajut hoidot aloitettiin viipymättä. Kaiken pelon ja huonon olon keskellä sairaalahenkilökunnan lämmin ja asiantunteva asenne teki maailman kauheimmasta paikasta, lasten syöpäosastosta, lähes kotoisan paikan lapsellemme.

Moniammatillinen tiimi, johon kuului hoitohenkilökuntaa – ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä ja psykologi (sekä sairaalaklovnit!) – kulki tarvittaessa mukanamme ja apunamme koko raskaan matkan. Lasten päivystyspoliklinikka, infektio-osasto, kotisairaanhoito ja monet muut sairaalan yksiköt tulivat hoitojen aikana liiankin tutuiksi. Koskaan emme kohdanneet epäasiallista käytöstä, vaan lapsemme sai aina parasta mahdollista hoitoa ja kohtasi ystävällisiä, hymyileviä, turvallisia aikuisia. Ja mikä tärkeintä: kun nyt naputtelen tätä tekstiä koneelleni, kuuntelen samalla lapseni hyräilyä ja leikkiä viereisestä huoneesta.

En voi olla tuntematta syvää kiitollisuutta siitä, että asumme juuri Suomessa. Tämän parempaa hoitoa ja kohtelua ei lapsemme ainakaan nykytietämyksen valossa olisi voinut saada.

Kiitollinen äiti

Lue myös nämä mielipiteet:

Minut raiskattiin, en saanut hoitajilta empatiaa

Kiitos sydänosaston henkilökunnalle

Potilaita on kohdeltava asiallisesti aina

Koko ammattikuntaa ei ole syytä leimata

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat