Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työllistynyt turvapaikanhakija voi hakea oleskelulupaa työn perusteella

Työperusteiselle maahanmuutolle on erillinen menettely.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Yrittäjä Pekka Vahtera kummasteli (HS Mielipide 14.9.), miksi Maahanmuuttovirasto teki kielteisen turvapaikkapäätöksen irakilaismiehelle, vaikka tämä on työllistynyt ja sopeutunut nopeasti suomalaiseen työyhteisöön.

Niin ikävältä kuin se voi kuulostaa, halu jäädä Suomeen tai motivaatio tehdä työtä ei riitä oleskeluluvan saamiseksi kansainvälisen suojelun perusteella. Kriteerit sille, kuka voi saada kansainvälistä suojelua, on määritelty ulkomaalaislaissa. Turvapaikanhakijan pitää pystyä osoittamaan juuri häntä uhkaava vaino tai vakava vaara, jotta hän voi saada suojelua Suomesta.

Työperusteiselle maahanmuutolle on erillinen menettely. Normaalisti ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa.

Suomessa – toisin kuin monessa muussa EU-maassa – turvapaikanhakija voi kuitenkin jo kesken turvapaikkaprosessin hakea oleskelulupaa myös muilla perusteilla. Jos turvapaikanhakija työllistyy päätöstä odottaessaan, hän voi tehdä oleskelulupahakemuksen työnteon perusteella. Kaikki perusteet ratkaistaan samalla kertaa turvapaikkahakemuksen ohessa. Oleskelulupaa työnteon perusteella voi hakea myös sen jälkeen, kun on saanut turvapaikkahakemukseen kielteisen päätöksen, jos työpaikka on tiedossa.

Vahtera viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätökseen, joka kumosi Ruotsin Migrationsverketin kielteisen päätöksen irakilaisperheelle. Hän ihmetteli, kuinka Maahanmuuttovirasto voi päätyä eri tulokseen kuin EIT, vaikka molemmissa tapauksissa turvapaikanhakijana on länsimaille työskennellyt irakilainen.

EIT:n ratkaisussa oli kaksi osaa: Irakin yleinen turvallisuustilanne ja valittajien henkilökohtaiset olosuhteet. Niitä molempia arvioitiin suhteessa palautuskieltoon.

EIT totesi, että Irakiin ja Bagdadiin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita kansainväliselle suojelulle ja että Irakin viranomaiset voivat yhä tarjota suojaa kansalaisilleen, vaikka kyky siihen on alentunut. Valittajien tapauksessa oli kuitenkin erityispiirteitä, joiden vuoksi Irakin viranomaisten ei katsottu voivan tarjota juuri heille riittävää suojelua.

Kahta pintapuolisesti samanlaista tapausta ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Hanna Helinko

oikeus- ja maatietoyksikön johtaja

Maahanmuuttovirasto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat