Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ylivelkaantuneille on mahdollistettava uusi alku

Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Vuoden 2017 budjettiesitykseen sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyspakettityöryhmän esitys ulosoton kannustinloukkujen purkamisesta työllisyyttä tukevana toimenpiteenä. Nykyinen ulosoton suojaosuus (678 euroa kuukaudessa) ei kannusta pitkään työttömänä ollutta työn vastaanottamiseen, koska tulotason nousu ei ehkä lisää käteen jääviä tuloja. Kannustinongelmaa ratkaistaan nostamalla suojaosuutta.

Vaikeasti työllistettävien työllisyyden edistämiseksi suojaosuuden nosto on perusteltua, mutta samalla se vaikeuttaa pienituloisten rahoitusmahdollisuuksia.

Ulosotto on laiminlyödyn suoritusvelvollisuuden pakkotäytäntöönpanoa, joka turvaa luottojärjestelmän toimivuuden. Suojaosuus määrittää myös luottokelpoisuuden alarajan. Luottotappioriskin johdosta ”ulosottoon kelpaamaton” jää markkinoiden ulkopuolelle tai maksaa lainastaan todella korkeaa korkoa. Suojaosuuden nosto uhkaa laajentaa tätä luottomarkkinoiden huono-osaisten joukkoa.

Nykyinen luottoyhteiskunta ja sosiaaliturvan joustamattomuus edellyttävät kohtuuehtoisia rahoitusmahdollisuuksia kaikille. Takuu-Säätiössä on kehitetty pienituloisille reiluksi vaihtoehdoksi sosiaalista pienlainoitusta. Säätiön pienlaina-asiakkaat ovat valtaosin työmarkkinoiden ulkopuolella työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä tai työttömänä mutta myös pienituloisia osa-aika- tai pätkätyöläisiä.

Selvitysten perusteella sosiaalisella pienlainalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkaat kertovat lainan poistavan huolta, vahvistavan itsenäisyyttä, lisäävän talouden hallintaa sekä pelastavan maksuhäiriöltä. Myös sosiaaliset luotot tarvitsevat uskottavuutensa tueksi viimesijaisena vaihtoehtona ulosottomahdollisuuden.

Ulosoton suojaosuuden nostolla voidaan osin edistää työllisyyttä, mutta sillä ei ratkaista velkaongelmia. Henkilö ei vapaudu velkavastuusta, vaikka hänet todettaisiin pienituloisuuden vuoksi varattomaksi. Epäselvä velkatilanne pitkittyy, viivästyskorkojen ja perintäkulujen seurauksena kasvava velkamäärä ahdistaa sekä vaikuttaa työmotivaatioon. Ahdingostaan kertoi myös nimimerkki Velkavanki (HS.fi/mielipide 4.9.).

Konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädäntöä on kehitettävä, jotta se mahdollistaa ylivelkaantuneelle uuden alun ja tukee työllistymistä. Myös ulosottojärjestelmä on kaavamainen. Se vaatii kokonaisselvityksen ja enemmän joustavuutta muun muassa asumiskulujen huomioimisessa. Pelkkä suojaosuuden nosto auttaa toisaalla, mutta aiheuttaa ongelmia muualla.

Vuonna 2015 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 274 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, kun samaan aikaan ulosotossa oli satakertainen määrä: 485 000 ihmistä. Olisiko aika kehittää lainsäädäntöä velkavastuusta vapauttavan henkilökohtaisen konkurssin suuntaan?

Juha A. Pantzar

toiminnanjohtaja

Minna Markkanen

kehittämispäällikkö

Takuu-Säätiö

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat