Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työpahoinvoinnin kierre syntyy organisaation lävistävästä turhautumisesta

Olennaista on löytää ne syyt, miksi johtaminen ja esimiestyö toimivat jossain ja jossain eivät.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Työhyvinvointiin vaikuttavat eniten johtaminen ja esimiestyö. Koska työpahoinvointia on paljon ja laajalti, tarkoittaako tämä sitä, että johtaminen ja esimiestyö eivät suomalaisilla työpaikoilla toimi? Vastaus on tietenkin kyllä ja ei. Jossain toimii ja jossain ei.

Olennaista on löytää ne syyt, miksi johtaminen ja esimiestyö toimivat jossain ja jossain eivät. Periaatteessa on helppo kuvata, millaisia ovat työhyvinvointia ylläpitävä hyvä johtaminen ja esimiestyö. Työpahoinvoinnista kärsivien organisaatioiden ongelmiin tällaisista periaatteista ei ole johdettavissa yleispäteviä ratkaisuja, ellei organisaatiossa laajemmin saavuteta yhteistä ymmärrystä siitä, mistä työhyvinvointiongelmat kumpuavat.

Otan esimerkiksi oman organisaationi. Takana on pitkä fuusiovalmistelu ja runsaasti hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia sekä irtisanomisia sisältänyt käynnistymisvaihe. Omistaja on asettanut uudelle organisaatiolle kovat tulostavoitteet samalla, kun resursseja on huomattavasti leikattu. Ylimmällä johdolla on luonnollisesti kova näyttämisen halu, mutta kädet ovat uudistamisen ja toiminnan tehostamisen osalta monella tapaa sidotut, kun sekä omistaja että lainsäädäntö asettavat omat rajoituksensa.

Ylin johto viestii kaikissa yhteyksissä muutoksen tarvetta ja myös perustelee sen uskottavasti. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, koska organisaatioissa monet ovat kiinni vanhassa, tarpeelliseksi ja tärkeäksi kokemassaan tekemisessä. Lisäksi monet johtamis- ja esimiestyön käytännöt ja niitä tukevat tietojärjestelmät toimivat puutteellisesti.

Vähitellen ylin johto käy kärsimättömäksi ja muutospuheen sävy jyrkkenee. Henkilöstölle alkaa syntyä kuva, että melkoista osaa heistä pidetään osaamiseltaan riittämättöminä tekemään sitä, mitä pitäisi tehdä. Myös keskijohdon tehtävistä ja esimiestyöstä tulee kuormittavampia, kun yhä useampi keskijohdon jäsen ja esimies tuntee, ettei kykene puutteellisten käytäntöjen ja riittämättömien välineiden takia täyttämään ylimmän johdon odotuksia ja vaatimuksia.

Lopulta kaikki ovat turhautuneita: ylin johto siihen, että henkilöstö ei kyvyttömyydessään saa aikaiseksi heidän visioimaansa muutosta, keskijohto ja esimiehet siihen, että heillä ei ole käytössään toimivia prosesseja ja riittäviä välineitä tehtäviensä hoitamiseen sekä työntekijät siihen, että he eivät tunne osaamistaan ja ammattitaitoaan enää arvostettavan.

Näin syntyy työpahoinvoinnin kierre, joka yksilötasolla aiheuttaa monenlaista mielipahaa ja näkyy lisääntyneinä poissaoloina sekä työterveyshuollon kasvaneina kustannuksina – muista rahassa vaikeammin mitattavista ja paljon suuremmista kustannuksista puhumattakaan.

Ja tosiaan, tämäkin on kirjoitettu työpahoinvoinnin aiheuttamalla sairauslomalla . . .

Työhyvinvoimaton

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat