Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Väkivaltaisia konflikteja tulee ehkäistä ajoissa

Kiistoja voidaan estää ja ratkoa erityisen tehokkaasti silloin, kun suuri yleisö ei ole niistä vielä kiinnostunut.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä rauhanpäivää, joka on varattu aselevolle ja väkivallattomuudelle. Maailmassa on käynnissä useita vaikeita konflikteja, jotka aiheuttavat kärsimystä ja joilla on kauaskantoisia seurauksia, kuten pakolaisuutta ja terrorismia. Meillä ei ole varaa ummistaa silmiämme niiltä myöskään Suomessa.

Vain murto-osa maailman konflikteista päätyy lehtien sivuille. Sanonta ”no news is good news” ei päde väkivaltaisiin kiistoihin. Samalla kun maailma suree Syyrian sotaa, käynnissä on monta unohdettua, kytevää ja jäätynyttä konfliktia, joista kärsivät miljoonat ihmiset. Siinä vaiheessa, kun väkivaltaisuudet nousevat otsikoihin, ne ovat yleensä jo kärjistyneet sodiksi. Silloin niihin on yhä vaikeampi puuttua.

Vuonna 2010 sota Syyriassa oli vain muutaman analyytikon päänvaiva, eikä kolme vuotta sitten kukaan kuvitellut, että Ukrainan itäosissa sodittaisiin vielä tänään. Jos valmius kompromisseihin olisi luotu ajoissa, olisi säästynyt ihmishenkiä ja roppakaupalla rahaa.

CMI:n tekemä rauhanvälitys on pitkäjänteistä työtä uutisotsikoiden ulkopuolella, mutta geopoliittisesti tärkeissä paikoissa. Pyrimme löytämään konflikteihin neuvoteltuja ratkaisuja rakentamalla luottamusta ja tekemällä tilaa vuoropuhelulle. Työmme ei ole tärkeää vain siellä, missä sitä tehdään, vaan sillä on myös laajoja vaikutuksia lähialueille ja suurvaltapolitiikkaan.

Esimerkiksi Jemenissä pidämme yllä vuoropuhelua eri osapuolten välillä, vaikka maa on ajautunut sotatilaan. Tämän unohdetun konfliktin ratkaisulla olisi laajoja myönteisiä vaikutuksia Syyrian ja koko Lähi-idän kriisille. Näin on myös Irakin kohdalla. Irakissa Isisin kukistaminen on toki keskeistä, mutta jotta maa nousee jaloilleen, tarvitsee se vahvan kansallisen sovintoprosessin, jonka toteuttamista tuemme.

Itäisen Euroopan alueella esimerkiksi Transnistrian konfliktin ratkaisulla olisi suotuisia vaikutuksia paitsi alueen asukkaille ja taloudelle myös laajemmin Venäjän ja lännen suhteille. Sovinto edesauttaisi myös alueen muiden kiistojen ratkaisua. Moldovan ja Transnistrian tilanteen kärjistyminen sodaksi taas heijastuisi myös Ukrainan kriisiin ja tekisi sen entistä mutkikkaammaksi.

Väkivaltaisiin konflikteihin voi ja niihin tulee vaikuttaa. Puolueettomia konfliktinratkaisijoita pidetään yhä tärkeämpinä rauhantekemisen areenoilla tukemassa virallista diplomatiaa. Kiistoja voidaan estää ja ratkoa erityisen tehokkaasti silloin, kun suuri yleisö ei ole niistä vielä kiinnostunut. Suuntaamalla resursseja konfliktinehkäisyyn ja reagoimalla orastaviin poliittisiin kiistoihin ajoissa näkisimme yhä vähemmän sotia.

Suomen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on määritelty perustuslakimme ensimmäisessä pykälässä. Viime viikolla julkistetussa ulkoministeriön tilaamassa riippumattomassa arvioinnissa todettiin, että CMI:n työ rauhan eteen on ainutlaatuista ja tuo lisäarvoa Suomen ulkopolitiikkaan.

Ilman rauhaa ei rakenneta sairaaloita ja kouluja tai kehitetä talouselämää. Rauhanvälitys on myös aina kustannustehokasta. Sotatoimet maksavat miljardeja euroja päivässä. Jos siitä käytettäisiin edes murto-osa vuoropuhelun edistämiseen, se olisi meidän kaikkien etu.

Ville Brummer

ohjelmajohtaja

CMI (Crisis Management Initiative)

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat