Armeijan keskeyttäneiden määrä ei vähene Puolustusvoimien toimenpideohjelmasta huolimatta.

Varusmiesten palveluksen sujumista on seurattu kaksi vuotta. Peräti 14 prosenttia tammikuussa armeijaan menneistä lähti kotiin kahdeksan viikon kuluessa. Osuus on vielä suurempi kuin viime vuosikymmenellä. Myös kahden viikon jälkeen palveluksensa keskeyttäneiden määrä on kasvanut.

Kehitys ei ole välttämättä huono, jos se vaikuttaa kokonaispoistumaan, kommentoi kapteeni Jarmo Rytinki Pääesikunnan henkilöstöosastolta.

"Ensimmäisten viikkojen aikana kaikki käyvät lääkärintarkastuksissa. Niissä voi nousta esiin sellaisia terveydellisiä syitä, joita ei ole huomattu aiemmin. Se on kaikkien etu", hän sanoo.

Keskeyttämisen takana voi olla myös alkusokki, kun meno ei vastaakaan odotuksia. Vapaa ja yksilöllinen elämä vaihtuu tiukkaan ohjelmaan ja kuriin tiiviissä ryhmässä. Valtaosa tulee inttiin pian lukion jälkeen, eikä ole juuri saanut kokemuksia työstä tai elämästä yleensä.

Haluun keskeyttää palvelus näyttää vaikuttavan myös vuodenaika. Tämän ja viime vuoden tammikuussa aloittaneista lähti kotiin useampi kuin viime heinäkuussa aloittaneista.

Alun selvittäneistäkään kaikki eivät jatka loppuun asti. Palvelus katkesi siten viime vuonna kaikkiaan 19 prosentilta.

Luku on uusi ennätys ja selvästi yli Puolustusvoimien tavoitteen.

Yleisimpiä kotiin lähdön syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Taustalla voi olla myös tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai oireita. Keskeyttäminen ei ole vielä lopullinen totuus, sillä osa palaa suorittamaan palveluksensa loppuun myöhemmin.

Helsingin Sanomat kertoo armeijan keskeyttämisestä tiistain lehdessä.