Kapteeni Eija Pulkki ja kapteeniluutnantti Ulla Murtomäki saivat juhannuksen alla todistukset Maanpuolustuskorkeakoulun esiupseerikurssin suorittamisesta – ensimmäisinä naisina Suomessa.

Heitä korkeammalla ei ole yksikään nainen Suomen armeijassa.

Merivoimien Murtomäki jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille, jonka kautta on mahdollisuus edetä kenraaliksi asti. Ensimmäinen naiskenraali voidaan teoriassa nähdä Suomessa vajaan parinkymmenen vuoden päästä. Tulevaisuudessa molemmille kurssille odotetaan naisia vuosittain.

Pulkkia eivät kenraalin natsat houkutelleet. Hän asetti perheen ja rauhallisemman urakehityksen etusijalle.

Pulkki haki naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ensimmäisten joukossa 1990-luvun puolivälissä. Alusta asti oli selvää, että armeijasta haetaan ammattia.

Pulkki myöntää, että hänen päänsä kääntyy yhä, jos joukon edestä kuuluu naisen komennus.

"Nämä ovat pieniä juttuja, joilla naiset vielä erottuvat. Uskon ettei monella muulla pää enää käänny, koska meillä on paljon johtajakoulutettavia naisia."

Kokopäiväisiä naisupseereita oli Suomessa viime vuonna 79 ja erikoisupseereita 10.

Vuosittain upseereiksi hakee runsaat 30 naista. Se on hieman alle kuusi prosenttia kaikista hakijoista. Naisten prosentuaalinen osuus hakijoista on kuitenkin kasvanut.

Ammattia armeijasta hakevia naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä, jos otetaan huomioon kaikki palvelukseen astuvat miehet. Vuosittain palvelukseen astuvista miehistä upseerikoulutukseen pyrkii noin kaksi prosenttia. Naisista hakijoita on noin viisi prosenttia.

"Kun naiset tulevat vapaaehtoiseen asepalvelukseen, he ovat lähtökohtaisesti motivoituneita ja yleensä hakeutuvat erikoiskoulutukseen", perustelee rekrytointi- ja valintasektorin johtaja, kapteeni Mika Penttinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Hakeutuminen myös naisten vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen oli viime vuonna poikkeuksellisen vilkasta. Tilastojen mukaan naishakijoita oli yli 600, kun tavallisesti heitä hakeutuu palvelukseen noin 300–400.