Vähemmän hiilihydraatteja ravinnosta saavat ovat alttiimpia sairastumaan kakkostyypin diabetekseen. Tämän havaitsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Minna Similä väitöstutkimuksessaan, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina.

Similä tutki niin sanottua glykeemistä indeksiä eli GI:tä ja sen vaikutusta diabetekseen. Aineistona oli 26 000 keski-ikäistä miestä.

GI kuvaa sitä, miten nopeasti nautittu hiilihydraatti nostaa verensokeria.

2000-luvun puolivälissä levisi tietoja, että korkean GI:n tuotteet lisäävät vaaraa sairastua diabetekseen. Leipomot vastasivat tietoihin kehittämällä erityisiä matalan indeksin GI-leipiä.

GI-keskustelu on sittemmin laantunut, mutta menneen talven aikana kiivailtiin vähän hiilihydraatteja sisältävästä ruokavaliosta eli karppauksesta. Siinä vaihdetaan hiilihydraatteja proteiiniin, kasviksiin ja rasvaan.

Moni kertoi voivansa paremmin karpatessaan ja sanoi painon pysyvän kurissa. Diabeteksen kaltaisten lihomiseen liittyvien tautien ajateltiin pysyvän loitolla.

Yhteys ei kuitenkaan ole suora vaan käänteinen, Similä havaitsi. Vähemmän hiilihydraatteja saaneet olivatkin alttiimpia sairastumaan kakkostyypin diabetekseen.

Sairastumisen vaara taas oli pienempi, jos söi enemmän hiilihydraatteja ja korvasi niillä rasvaa tai proteiinia.

Myös glykeeminen indeksi ei toiminut niin kuin ajateltiin. Similä havaitsi, ettei glykeeminen indeksi ole yksi luku. Sama valkoinen vehnäleipä nosti yhden ihmisen verensokeria paljon enemmän kuin toisen. Kun yhden GI oli 42, toisen oli peräti 103.

Paras keino torjua diabetesta on edelleenkin painon pitäminen kurissa, Similä tiivistää.

Tiivistelmä Similän väitöstutkimuksesta Helsingin yliopiston sivuilla