Kannattava bisnes ei tarvitse julkista tukea
Vieraskynä: Julkista tukea ei pitäisi antaa sellaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka ovat yritykselle muutenkin huipputuottavia ja jotka toteutettaisiin ilman tukeakin.
Elias EiniöHallitus pohtii kuumeisesti keinoja innovaatiovetoisen talouskasvun kiihdyttämiseksi. Yksi osoitus tästä on äskettäin päätetty 190 miljoonan euron verotuki yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (t&k) kuluihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on väittänyt t&k-verovähennyksen olevan kasvuautomaatti, johon sijoitettu euro voisi jopa kaksinkertaistua.
Yrityssektorille suunnatuilla innovaatiopoliittisilla toimilla on perusteensa. Juuri tutkimus ja tuotekehitys voivat tuottaa sellaisia huomattavia yhteiskunnallisia lisähyötyjä, joita yritykset eivät sisällytä omaan kannattavuuslaskelmaansa.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa iPhone. Kilpailevat yritykset eivät saa vapaasti käyttää Applen patentoimia teknisiä ratkaisuja, mutta ne voivat oppia tutkimalla niitä. Älypuhelimien teknisistä ratkaisuista moni onkin tuotettu kilpailijan alkuperäisen innovaation inspiroimana.
Alkuperäisen keksinnön tehnyt yritys ei saa kassavirtaa tämäntyyppisestä innovaation hyödyntämisestä, joka kuitenkin edistää tuottavuuden kasvua koko talouden tasolla. Innovaatiosta yhteiskunnalle koituva hyöty voi olla suurempi kuin yrityksen siitä saamat tulot.
Kannattaisiko siis Yhdysvaltain hallituksen tukea iPhonen tapaisten tuotteiden kehittämistä? Vastaus on selvä: ei kannata. Apple nimittäin tekee kehitystyön ilman valtion tukeakin, sillä se on kannattavaa liiketoimintaa.
Innovaatiopolitiikkaa suunniteltaessa onkin syytä pitää jäitä hatussa. Julkisessa keskustelussa tuntuu usein unohtuvan se, että hyvät bisnesideat eivät kaipaa valtion tukia toteutuakseen.
Tuotekehityshankkeet ovat usein erittäin kannattavaa liiketoimintaa, ja onnistunut innovaatio tuottaa yritykselle vuolaan tulovirran. Tästä on esimerkkinä vaikkapa Angry Birds -peli, joka on tuottanut henkilöstömäärältään pienelle Roviolle suurien teleoperaattoreiden tasoiset voitot.
Tällaisia hankkeita yritykset toteuttavat, vaikka joutuvat rahoittamaan ne kokonaan omasta kassastaan.
Tästä seuraa yksinkertainen johtopäätös: julkinen tuki on kohdistettava hankkeisiin, joita ei muuten toteutettaisi. Julkisella tuella voi olla vaikutuksia vain silloin, kun se suunnataan tuotekehitykseen, jota yrityksen ei kannata toteuttaa yksin.
Esimerkkinä yksityisesti kannattamattomasta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, jolla yleisesti ajatellaan kuitenkin olevat laajalle leviäviä myönteisiä vaikutuksia, on tieteellinen perustutkimus. Sillä ei ole suoria kaupallisia sovelluksia, mutta sen tulokset saattavat mahdollistaa laajan kirjon tulevaisuuden innovaatioita. Tämäntyyppistä tutkimusta tehdäänkin pääosin teknillisissä korkeakouluissa julkisin varoin.
Kohdistuuko yritysten t&k-verotuki oikeanlaisiin hankkeisiin? Vastausta kaivataan etenkin nyt, kun hallitus kiristää julkisia palveluita ja kuluttajien ostovoimaa kahden ja puolen miljardin euron leikkauksilla.
T&k-verovähennys koskee yritysten kaikkia tuotekehityshankkeita. Voidaankin varmasti sanoa, että veroeuroja valuu hukkaan suuria määriä, sillä rahaa kaadetaan myös huipputuottavaan innovointiin, joka ei tukea tarvitse.
T&k-verotuen eduksi esitetään usein sitä, että tuen vuoksi yritykset valitsevat hankkeista sellaiset, joista ne itse saavat suurimmat tuotot. Tällainen markkinaohjautuvuus ei kuitenkaan takaa sitä, että näin valikoituvat hankkeet tuottavat eniten yhteiskuntaan leviäviä myönteisiä vaikutuksia.
Verohelpotusta perustellaan usein myös tutkimuksilla, joissa on havaittu t&k-investointien lisääntyneen verotuen käyttöönoton seurauksena. Tutkimusten luotettavuus on kuitenkin osittain kyseenalainen.
Koska verovähennyksen saa vain t&k-menoista, yrityksille muodostuu kannustin esittää verottajalle mahdollisimman suuret tutkimuskustannukset. Tällöin yritykset ilmoittavat tekevänsä suurempia t&k-investointeja kuin aiemmin, vaikka toiminta olisi täysin samankaltaista kuin ennen eli innovointi pysyisi entisellään.
Vilppiäkin saattaa esiintyä. Norjassa Erik Fjærli on arvioinut yritysten oman työaikakirjanpidon perusteella, että verotuki johtaisi jopa 50–100 prosentin yliraportointiin tutkimustunneissa.
Verovähennyksen vaihtoehto on suora yritystuki, jossa valtion virasto, kuten Tekes, valitsee parhaiten lisäkasvua tuottavat hankkeet. Suorien tuotekehitystukien etuna on se, että kun valinnat tehdään hankekohtaisesti, mahdollisuudet tuen suuntaamiseen talouskasvua parhaiten tukevalla tavalla ovat suurimmat.
Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus onkin päätynyt siihen tulokseen, että osa Tekesin tuista on aidosti lisännyt tuotekehityspanostuksia. Mutta parannettavaakin on, sillä merkittävä osa tuista näyttää kohdistuneen hankkeisiin, joiden toteutumiselle rahoitus ei ole ollut välttämätöntä.
Veroeurojen kaataminen yritysten tuotekehityskassaan ei ole oikotie nopeamman kasvun uralle. Suurin osa innovaatiotoiminnasta pysyy käynnissä ilman valtion tukeakin. Tämä innovaatiovetoisen talouden terve ydin turvataan vain siten, että yritysten käytössä on monipuolinen joukko visionäärisiä huippuammattilaisia, jotka kykenevät kehittämään merkittäviä läpimurtoja toimialansa tuotekehityksen ja tutkimuksen eturintamassa sekä kaupallistamaan ne menestyksekkäästi globaaleille markkinoille.
Kirjoittaja on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija.
Kotimaa
Ressu taas lukioiden ykkönen – katso koko lista Suomen lukioista
Politiikka
Alppilan kohuopettaja liittyi perussuomalaisiin – harkitsee eurovaaliehdokkuutta
Ulkomaat
Ali mellakoi Tukholmassa "niin pitkään kuin tarvitaan"
Talous
Vuokrat nousivat vuodessa inflaatiotakin enemmän
Urheilu
Räikkösen kypärästä nousi kohu
Kulttuuri
JSN:n Uimonen: Anna-lehden käytös kummallista
Luetuimmat juuri nyt
- Ressu taas lukioiden ykkönen – katso koko lista Suomen lukioista
- Kataisen väsymys huolestuttaa kokoomuksessa
- Ali mellakoi Tukholmassa "niin pitkään kuin tarvitaan"
- JSN:n Uimonen: Anna-lehden käytös kummallista
- Räikkösen kypärästä nousi kohu
- Hyksin psykoosiosastolta uupuu lääkäreitä
- Alppilan kohuopettaja liittyi perussuomalaisiin – harkitsee eurovaaliehdokkuutta
- Väitös: Kuusenpihkasta ehkä apua sairaalabakteereja vastaan
- Räikkösen kypärästä nousi kohu
- Helsingissä älypuhelinten varkausaalto – samalla kikalla viety 30 000 euron arvosta puhelimia
- Myös Suomeen on syntymässä huono-osaisten alueita
- OAJ: Pellon koulun kännykkäkielto on laiton
- Ainoa Husbyn mellakoista vangittu on Suomen kansalainen
- Kataisen väsymys huolestuttaa kokoomuksessa
- JSN:n Uimonen: Anna-lehden käytös kummallista
- Mistä hattivatit on tehty? Testaa muumitietämyksesi visassa
- Perinnönjako muuttuu 2015 Euroopan unionissa
- Ruotsi kielsi "robottipelaamisen" suomalaisten miljoonavoiton takia
- Kymmenen laudaturia kirjoittanut haluaa opiskelemaan Otaniemeen
- Mies urkki naisen puhelinta bluetoothilla lähes kaksi vuotta
- Kalan- ja lihansyöjät eivät pääse enää samaan pöytään Hietalahden hallissa
- Painopeitteen valmistaja ihmettelee päiväkotikohua: "Kuulostaa keskiaikaiselta"
- Hausmyllyn laulaja kuoli 44-vuotiaana
- Räikkösen kypärästä nousi kohu
- Tutkimus: Seksi ja alkoholi tekevät ihmisen onnelliseksi
- Lentoviranomaiset: Ufo oli törmätä koneeseen Skotlannissa
- Clevelandissa siepatut naiset olivat jatkuvan hyväksikäytön kohteena
- Jääkiekon MM-kisojen 2013 otteluohjelma ja tulokset
- Mopoilija pelästytti hevosen– ratsastaja loukkaantui vakavasti
- Perinnönjako muuttuu 2015 Euroopan unionissa
- 10 vuotta sitten siepattuja naisia pidettiin vankeina USA:ssa – yhdellä kuusivuotias tytär
- Venäläiset puolustivat Pesosen tyrmännyttä Kovaltšukia
Uutiset
- Matinkylässä mokannut räjäytysfirma sai kovat syytteet
- Detroit järjestelee jymypaukkua NHL:ssä – Rask manasi möhläystään
- Valtimon ja Säkylän ylioppilaat keskimäärin Suomen parhaita
- Naiset ajavat aiempaa useammin humalassa
- Nyrkkeily: Poikaystävä kutsuu Eva Wahlströmiä "haamukostajaksi"
- Pussy Riotin jäseniä vierailee PMMP:n keikalla
- Matkatoimistot: Pohjois-Korea avaa rajakaupunkinsa turisteille
- Wolfsburg on jalkapallon naisten Mestarien liigan mestari
- Vuokrat nousivat vuodessa inflaatiotakin enemmän
- Räikkönen: Siirtyminen Red Bullille ei takaisi voittoja
- Ressu taas lukioiden ykkönen – katso koko lista Suomen lukioista
- Alppilan kohuopettaja liittyi perussuomalaisiin – harkitsee eurovaaliehdokkuutta
- Maantiesilta romahti Yhdysvalloissa
- Khaled Hosseini: Afganistanin nuoret ovat väsyneet sotimiseen
- Ali mellakoi Tukholmassa "niin pitkään kuin tarvitaan"
- Kolumni: Naisjournalisti tähtäimessä
- Hyksin psykoosiosastolta uupuu lääkäreitä
- Helsingin kouluja vaivaa hoitajapula
- Kataisen väsymys huolestuttaa kokoomuksessa
- Poliisiasema ja koulu sytytettiin tuleen – Tukholmassa viides mellakoiden yö
- Yhdysvaltain partioliike höllensi homokieltoaan: homot jäseniksi, ei johtajiksi
- Väitös: Kuusenpihkasta ehkä apua sairaalabakteereja vastaan
- Maalivahtilegenda Roy palaa Coloradoon valmentajana
- Huoltamon myyjä kavalsi 20 000 euroa työnantajaltaan
- Mikko Ilonen säkenöi tähtien joukossa
- Obama: Lennokki-iskuja rajoitetaan
- Kimi Räikkönen: En aina tiedä, mitä teen
- Maailman kuvat: Ompelija
- Kioskiryöstäjä sai ison saaliin Vantaalla
- Hongalle komea voitto – vain 632 katsojaa seurasi ottelua
- Kolumni: Naisjournalisti tähtäimessä
- Pääkirjoitus: Brittejä kannattaa kuunnella EU-asioissa
- Pääkirjoitus: Eteläranta kokoaa vihdoin yhtenäisen Venäjän-joukkueen
- Pääkirjoitus: Ranska, rakkauden kieli
- Vieraskynä: Yksityisen terveydenhoidon tulisi olla kaikkien oikeus
- Pilapiirros: Karlsson
- Muut lehdet: Nuorten köyhyys on uhka Suomessakin
- Kolumni: Boris Gleb on tärkeä osa pohjoista mielenmaisemaa
- Pääkirjoitus: EU:n pitäisi nyt karsia verokilpailua
- Pääkirjoitus: Oppisopimus on kelvollinen peruskoulun jälkeinen valinta
- Pääkirjoitus: Jolla kamppailee kuluttajista
- Pääkirjoitus: Kalat kuolivatkin kotinurkilla
- Vieraskynä: Pohjois-Irlannin sovinto kelpaa yhä esimerkiksi
- Muut lehdet: Suomessakin kannattaa olla valppaana
- Kolumni: Kyproksen rahanpesua ei haluttukaan nähdä
- Pääkirjoitus: Tukholman mellakat kertovat syrjäytymisen vaaroista
- Kolumni: Teknologiateollisuudella on aivan liian paljon valtaa
- Pääkirjoitus: Espoo on vahvoilla metropolikisassa
- Karlsson
- Vastaväite: Omaakin asuntoa on helppo vaihtaa
- Muut lehdet: Suomi mukaan Venäjän sähkömarkkinoille
- Pääkirjoitus: Paine alkaa laskea, katras uhkaa hajota
- Pääkirjoitus: Asumisen tuet pitää nostaa kokonaisuutena pöydälle
- Pääkirjoitus: Vaaralliset tuotteet syyniin
- Pääkirjoitus: Mitä kalliimpi, sen parempi
- Kolumni: Verkottuminen on nyt ulkopolitiikan taikasana
- Kolumni: Muppet Show
- Muut lehdet: Ikäviä piirteitä sukupuolikeskustelussa
- Kolumni: Naiset, joita Putinkin pelkää
- Pääkirjoitus: Työmarkkinoiden syksystä tulee riitainen

