Tekninen kehitys lvi-alalla on viime vuosina ollut ripeää, ja lähitulevaisuudessa otetaan vielä vaativampia loikkia energiankulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi. Tulevat säännökset rohkaisevat talotekniikan alaa kehittämään uusia tuotteita, palveluja ja järjestelmiä. Ne puolestaan vaativat tarkkuutta erityisesti asennustöissä. Uusien määräysten tuntemisen lisäksi on hallittava uusi tekniikka.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on melkein 4 000 lvi-asennusten toimialaluokkaan kuuluvaa yritystä ja näissä lähes 20 000 työntekijää. Vaikka osa yrityksistä ei toimi lainkaan eikä merkittävä joukko tee talotekniikkatöitä, lvi-asennuksia suorittaa kiinteistöissä kirjava joukko yrityksiä ja asentajia.

Putkiremonttien tarpeen lisääntyminen on herättänyt kiinnostuksen kasvavaan markkinaan. Kynnys perustaa lvi-asennusyritys on matala, eikä perustaminen vaadi merkittävää osaamista tai pääomaa. Lähtölaukauksiksi riittävät työttömyys ja starttiraha tai halu kermankuorintaan.

Rakennuslupaa vaativissa kohteissa vastaavaa työnjohtajaa koskevat tiukat pätevyysvaatimukset (KVV tai IV), mutta asentajille ei ole säädetty erityisiä vaatimuksia. Pientalokohteissa työnjohtaja on yleensä osa-aikainen ja käy paikalla tarvittaessa. Työmailla lvi-työt etenevät asentajavetoisesti. Hyvä lopputulos saavutetaan kuitenkin työnjohdon ja ammattitaitoisten asentajien yhteistyöllä, ei papereita kuittaamalla.

Putkiasennusten virheet voivat aiheuttaa laajoja vahinkoja, kuten Nokian taannoinen vesikriisi osoitti: työ- ja käyttövirheiden seurauksena tuhansia ihmisiä sairastui ja kolmen epäillään kuolleen.

Oman lukunsa muodostavat tee se itse -miehet ja heidän vielä taitavammat sukulaisensa, jotka näppärästi asentavat sekoittajan tai astianpesukoneen paikoilleen. Ruokapalkalla tehdyn työn tulokset näkyvät Finanssialan keskusliiton tilastoissa: 30 000:sta vuosittain korvattavasta vuotovahingosta yli 5 000 johtuu astianpesukoneiden epäonnistuneista putkikytkennöistä.

Myös pyykinpesukoneet ja muut kojeet aiheuttavat runsaasti laitevahinkoja. Piilevästä vuodosta seuraa usein kosteus- ja homevaurioita. Kun halvalla tehdään, kalliilla korjataan.

Sähkötöistä asukas saa suorittaa itse lampun ja sulakkeen vaihdon. Varsinaiset sähkötyöt ovat luvanvaraista toimintaa ja vaativat tarpeellisen ammattipätevyyden. Savupiippuja ei pääse rassaamaan ilman nuohoojan ammattitutkintoa. Jotta lvi-yritys voi esimerkiksi asentaa ja huoltaa lämpöpumppuja, urakoitsijalla ja töitä suorittavalla henkilöllä on oltava oikeudet kylmäalan töihin. Aiheellisesti voidaan kysyä, tulisiko myös lvi-asennusten olla luvanvaraista työtä.

Heinäkuun alussa voimaan tulleet uusien rakennusten energiamääräykset ja korjausrakentamisen todennäköisesti vuonna 2013 voimaan tulevat säännökset tekevät asennustöistä entistä vaativampia. Tavoitteena oleva nollaenergiarakentaminen ei salli virheitä, vaan työt on tehtävä kerralla oikein.

Luvanvaraiset työt pitäisi luokitella kolmiportaiseksi järjestelmäksi, jolla varmistettaisiin lvi-asennuksen eri vastuuhenkilöiden pätevyys. Lähtökohtana olisi, että asennusyrityksen perustamiseen tarvitaan lupa. Asentamisen toteuttaisivat alan perustutkinnon suorittaneet tai vastaavat opinnäytteet antaneet vastuuasentajat. Osaaminen tulisi osoittaa määrävälein. Harkittavaksi tulisi myös, millaisten laiminlyöntien seurauksena pätevyyttä arvioitaisiin uudelleen.

Suomessa on runsaasti muitakin toimialoja, joita harjoittavilta vaaditaan erityinen lupa. Tällaisia ovat vaikkapa autokoulu, kiinteistönvälitys ja käytettyjen tavaroiden kauppa. Lisäksi hyvin moniin tehtäviin vaaditaan tutkinnolla osoitettu ammattipätevyys.

Elinkeinovapaudella ei voida perustella ammattitaidottomuudesta johtuvaa ihmisten terveyden vaarantamista, omaisuuden turmelemista tai ympäristön vahingoittamista. Rakennusurakoitsijoiden ohella myös tilaajien ja vakuutusyhtiöiden tulisi käynnistää keskustelu lvi-asennusten luvanvaraisuudesta. Se olisi myös omiaan tukemaan Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeekseen nostamaa talousrikollisuuden torjuntaa.

Kirjoittaja on Lvi-tekniset urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja.