"Oletko koskaan ollut uskoton?"

Tällaiseenkin kysymykseen joutuu vastaamaan, jos toivoo pääsevänsä Yhdysvaltain varapresidentiksi. Republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney käy nyt läpi vaihtoehtoja lähes tieteellisellä tarkkuudella. Ehdokkaat saavat vastatakseen noin 80 kysymystä, joista monet ovat henkilökohtaisia.

Presidentti Barack Obama yrittää jatkokaudelle nykyisen varapresidenttinsä Joe Bidenin kanssa. Vaalikampanjoissa pannaan täysi höyry päälle, kun republikaanienkin varapresidenttiehdokas on selvillä. Romneyn lähipiirin mukaan ehdokas saatettaisiin julkistaa jo ensi viikolla. Republikaanien puoluekokous valitsee ehdokkaat virallisesti elokuun lopussa.

Romney pyrkinee varapresidenttiehdokkaansa valinnassa ottamaan mahdollisimman varman päälle. Neljä vuotta sitten John McCain valitsi Alaskan tuntemattoman kuvernöörin Sarah Palinin, mikä osoittautui virheeksi.

Romney on aivan toisessa tilanteessa kuin McCain, jonka oli otettava riskejä tavoittaakseen Barack Obaman kiitoon lähteneen kampanjan. Obamalla on ollut useimmissa kansallisissa mielipidemittauksissa Romneyyn parin prosenttiyksikön johto, mikä ei tässä vaiheessa merkitse mitään. Seuraava presidentti saattaa olla ehdokkaista se, joka välttää virheet.

Tasaisessa kisassa ratkaisevaksi voi nousta oikean osavaltiostrategian valitseminen, sillä Yhdysvaltain vaalijärjestelmässä voittaja vie osavaltion kaikki äänet.

Ehdokkaat ovat lähdössä tositaisteluun pahemmitta kolhuitta. Obama välttyi kohtalokkaalta nöyryytykseltä, kun korkein oikeus kesäkuussa rinnasti kiistellyn terveydenhuoltouudistuksen sairausvakuutusmaksun veroon ja päätti sen olevan perustuslain mukainen. Kehnolle taloustilanteelle ja suurelle työttömyydelle Obama ei voi enää tässä vaiheessa mitään. Tätä talousosaajana itseään korostava Romney yrittää hyödyntää.

Romneylle suuremman vaaran aiheuttaa hänen oma passiivisuutensa. Romney on jääräpäisesti kieltäytynyt julkaisemasta verotietojaan kahta vuotta pidemmältä ajalta. Jo nyt tiedetään, että upporikas Romney on maksanut veroja vähemmän kuin keskivertoamerikkalainen. Itsepintainen kieltäytyminen jättää auki epäilyt, että verotiedoissa todella on jotain vieläkin vahingollisempaa.

Verotietojen julkaisua ovat vaatineet jo Romneyn puoluetoveritkin. Vielä kesällä Romney voisi ottaa vastaan muutaman iskun.

Vaalien välillä neljässä vuodessa Yhdysvalloissa on kuohunut. Ääritunteita nostattaneen Palinin vanavedessä syntyi teekutsuliike, ja vastareaktio Obaman alkukaudelle toi republikaaneille historiallisen voiton välivaaleissa.

Teekutsuliikkeen jättämä syvempi muutos oli Yhdysvaltain politiikkaan tullut uudenlainen ehdottomuus. Vuosikymmeniä Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä on perustunut siihen, että maltilliset edustajat ovat voineet etsiä ja löytää tukea toisen puolueen maltillisilta. Nyt senaatissa ja edustajainhuoneessa kävellään yhä harvemmin yli keskikäytävän.

Viime syksynä näytti hetken siltä, että teekutsuliikkeen vastavoimaksi voisi syntyä vasemmistoversio. Finanssikriisin katkeroittama rahavallan vastainen "prosenttiliike" levisi näyttävästi mutta hiipui talven aikana nopeasti.

Presidentinvaalien perusasetelmia uusehdottomuus ei muuttanut. Republikaanien radikaalit ehdokkaat olivat kukin tavallaan liian arvaamattomia, joten valituksi tuli hajuttomin ehdokas Romney. Tälläkin kertaa presidentin ratkaisevat riippumattomat äänestäjät puolueiden välissä.

Siksi onkin näyttänyt yllättävältä, että Obama on käynyt kampanjaansa kuin vuosi olisi yhä 2011. Kampanjassa on puhuttu loputtomiin Romneyn epäselvästä asemasta Bain Capital -sijoitusyhtiössä. Hyökkäys ei näytä johtavan tulokseen, mutta se alkaa muistuttaa jankuttamista, joka voi kääntyä itseään vastaan.

Hyökkäyksissä lienee sama logiikka kuin Romneyn retkessä suden suuhun, mustien kansalaisjärjestön NAACP:n kokoukseen. Romney ei tietenkään voi kuvitella ryöväävänsä Obamalta mustia äänestäjiä, joista peräti 96 prosenttia äänesti tätä viime vaaleissa. Viesti olikin tarkoitettu omille: Romney on valmis vastustamaan Obaman terveydenhuoltouudistusta myös sen kannattajien edessä.

Vielä nyt ehdokkailla on aikaa rakentaa ideologista pohjaa pienellä riskilläkin, ennen kuin taistelu siirretään ratkaisevaan keskustaan.