Kreikan pelastuspaketin onnistuminen on nyt maasta itsestään kiinni, arvioi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).

Urpilainen esitteli euroryhmän kokouksen tuloksia keskiviikkona eduskunnan suurelle valiokunnalle. Hän ei valiokunnasta poistuessaan lähtenyt ennakoimaan, joko nyt sovittu lainaohjelma jää viimeiseksi Kreikan osalta.

"Olen oppinut, että elämässä mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus."

Ministeri korosti, että nyt Kreikalle on kuitenkin luotu edellytyksiä selvitä ja tehdä rakenteellisia uudistuksia.

"Iso kysymys on, että Kreikka tarvitsee myös uusia työpaikkoja, koska siellä nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 50 prosenttia. Ja uskon, että se on seuraavan keskustelun aihe, millä eväillä Kreikka luo kasvun edellytyksiä aiempaa paremmin."

Urpilainen piti Suomen  Kreikalta saamia vakuuksia merkittävänä saavutuksena. Hän muistutti, että Suomen osuus Kreikan uudesta lainaohjelmasta on 2,3 miljardia, ja tälle osuudelle on saatu vakuudet.

"Ja sitä kautta suomalaisten riski on paljon pienempi kuin muiden euromaiden."

Urpilainen myönsi, että Suomen osuutta uudessa lainapaketissa voi olla vaikea hahmottaa, koska nyt Suomi ei ykköspaketista poiketen lainaa Kreikalle rahaa, vaan antaa takauksia uudelle kriisivälineelle.

Oppositiosta ei löytynyt  tukea valtiovarainministerin varovaisellekaan optimismille. Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi, ettei hänen käsityksensä tukipaketin onnistumisesta ole muuttunut.

"Tässä vain ostetaan aikaa, muutaman ajan päästä joudutaan uusiin toimiin, jotta Kreikkaa roikutetaan tässä yhteisessä eurossa. Saksa on päättänyt, että Kreikkaa ei ainakaan toistaiseksi päästetä irti."

Pekkarinen muistutti, että Kreikka "syö yhä enemmän kuin tienaa". Hän piti silkkana ylioptimismina sitä, että Kreikka pääsisi tavoiteltuun 120 prosentin velkasuhteeseen vuonna 2020.

Pekkarinen antoi myös ymmärtää, että keskustan hyväksyntää hallituksen Kreikka-tiedonannolle ei tule ja puolueen edustajat äänestävät ensi viikolla sitä vastaan.