Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen arvioi, ettei hallitus saavuta tavoitteitaan valtion velkaantumisen taittumisesta.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin 14 kuukautta sitten, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

"Ei siinä tulla onnistumaan. Kun hallitus ne tavoitteensa asetti, puhuttiin jo siitä, että ne ovat aika optimistisia. Sen jälkeen maailmantalous ja myös Suomen talous ovat kehittyneet huonommin kuin silloin siinä positiivisessa skenaariossa odotettiin", Puttonen sanoo.

Valtio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa ensi vuonna liki 6,6 miljardia euroa. Velan määrä on ensi vuoden lopussa jo 95 miljardia euroa.

Puttosen mukaan Suomen kansantalous kestää velkaantumisen lyhyellä aikavälillä.

"Se, että Suomen korot ovat nyt niin alhaalla johtuu pitkälti siitä, että maailman raha hakeutuu turvasatamiin. Yhdysvaltojen liittovaltionkin obligaatioiden korot ovat alhaalla, vaikka Yhdysvaltojen velkaantuminen on poissa käsistä, holtitonta. Se on kuitenkin vähemmän huono kohde sijoittajien mielestä kuin nämä Etelä-Euroopan valtioiden obligaatiot ovat", Puttonen sanoo.

Tänä vuonna valtion velanotosta 40 prosenttia on alle vuoden mittaisia lainoja, joiden korko on negatiivinen eli inflaatiota alhaisempi. Myös pitkät korot ovat tulleet alas. Valtiokonttorista kerrotaan, että heinäkuun lopussa valtion lainojen keskimääräinen korko oli 2,24 prosenttia.

Alhaisilla koroilla velkaantuminen on Puttosen mukaan paljon helpompaa kuin velan pois maksaminen. Hän muistuttaa, että kun Suomi 1990-luvun lopulla maksoi pois velkojaan, elettiin vertaansa vailla ollutta talouden nousukautta.

Puttonen huomauttaa, että korot eivät pysy alhaalla "maailman tappiin" asti. Velkaa on myös uusittava, jolloin korkotason nousu alkaa tuntua.

Valtiovarainministeriö arvioi budjettiehdotuksessaan, että yhden prosenttiyksikön nousu euroalueen korkotasossa toisi ensi vuonna valtiolle lisäkustannuksia 215 miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtion bruttolainanotto eli uuden velan lisäksi vanhojen velkojen uusiminen on yhteensä yli 20 miljardia euroa.