Pauli Paasonen

Tutkimusjohtaja s. 3.5.1925 k. 4.2.2016
Pauli Paasonen
Pauli Paasonen

Tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Pauli Paasonen kuoli 4. helmikuuta 2016 kotipaikkakunnallaan Kuusankoskella 90-vuotiaana pitkälle edenneeseen sairauteen. Hän oli syntynyt 3. toukokuuta 1925.

Paasonen valmistui filosofian maisteriksi 1952 ja lisensiaatiksi 1960. Tohtoriksi hän väitteli 1966. Puun ja muovien kemian dosentiksi hänet nimitettiin Helsingin yliopistossa 1969.

Kymiyhtiön palvelukseen erilaisiin tutkimustehtäviin Paasonen tuli 1952. Hänet nimitettiin yhtiön tutkimusosaston päälliköksi 1966 ja myöhemmin hänen työkenttänsä laajeni myös kehitystehtävien alueelle. Kymin tutkimusjohtajaksi hänet nimitettiin 1984.

Tohtori Paasonen oli Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen ja useiden omaan alaansa liittyneiden yhdistysten jäsen. Hän toimi Kymiyhtiön edustajana Teknillisten tieteiden akatemiassa ja ESPRA-tutkimusjärjestössä.

Hän kirjoitti puolisensataa tieteellistä ja teknillistä artikkelia kemian ja metsäteollisuuden ammattilehtiin. Artikkeleista hänelle myönnettiin Suomen Paperi-insinöörien yhdistyksen C.J. Janssonin palkinto.

Vuonna 2004 Paasosen kollega Markku Johansson houkutteli hänet mukaan laajan historiateoksen ”Lumppupaperista hienopaperiin” kirjoitustyöhön. Teos käsittelee Kymin tutkimustoiminnan vaiheita yli sadan vuoden ajalta. Vuonna 2008 ilmestynyt kirja syntyi miesten omakustanteena.

Eläkkeelle siirtyessään Paasonen muisteli ensimmäistä tutkimustehtäväänsä 50-luvun alussa. Tuolloin keskeisenä kehityskohteena oli uusi valkaisuaine klooridioksidi. Paasosen eläkepäivien alkaessa 1990 Kuusankoskelle oli noussut maailman suurin integroitu klooridioksiditehdas vanhan klooritehtaan viereen.

Toinen Paasosen työuran alkuvaiheiden keskeinen tutkimustehtävä liittyi paperin raaka-ainepohjan laajentamiseen. Koivua pidettiin siihen aikaan vielä roskapuuna, joka kelpasi lähinnä lämmittämiseen. Laajan tutkimusprosessin tuloksena syntyi päätös Kuusanniemen sulfaattisellutehtaan rakentamisesta 60-luvun alkupuolella.

Haastattelussa Paasonen otti kantaa myös biometsäteollisuuden uusiin tekniikoihin, mutta totesi, ettei tällaisia vaihtoehtoja oteta käyttöön ainakaan ennen vuotta 2000. Tutkija oli aikaansa edellä, sillä nykyisen UPM-konsernin ensimmäinen puupohjaista dieseliä valmistava biojalostamo käynnistyi Lappeenrannassa 2015.

Pauli Paasosta jäivät lähipiirissä kaipaamaan Tuula-puoliso, jonka kanssa yhteistä matkaa tehtiin 66 vuotta, sekä tyttäret perheineen.

Eero Niinikoski
Kirjoittaja on kulttuurineuvos ja Pauli Paasosen monivuotinen työtuttava.

Kirjoita muistokirjoitus

Kirjoita ja lähetä muistokirjoitus julkaistavaksi Muistot-palvelussa.

Aloita tästä

Muistojen arkistosta