Tapani Kananoja

Ylitarkastaja s. 24.12.1937 k. 15.5.2016
Tapani Kananoja
Tapani Kananoja

YlitarkastajaTapani Kananoja kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen 15. toukokuuta 2016 Helsingissä. Hän oli 78-vuotias, syntynyt 24. joulukuuta 1937 Kauhajoella.

Kananojan vastuualueena kouluhallituksessa oli poikien käsityö-oppiaineen kehittäminen. Siihen työhön hän paneutuikin aina viime hetkiinsä saakka. Kansakoulun käsityö muuttui hänen virkavuosinaan peruskoulun teknilliseksi käsityöksi ja sittemmin vielä tekniseksi työksi. Termit kuvasivat oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen kehitystä.

Kananoja pyrki voimakkaasti kehittämään teknistä työtä edelleen peruskoulun aikana. Hän tutustui alan kansainvälisiin virtauksiin ja samalla alan asiantuntijoihin useissa eri maissa.

Näin hän tuli luoneeksi laajan kansainvälisen verkoston myös muiden suomalaisten asiantuntijoiden hyödynnettäväksi. Tämä johti lukuisiin väitöskirjahankkeisiin erityisesti maamme opettajankoulutuslaitoksissa.

Kananojan kunnianhimoisena tavoitteena oli saada Suomeen teknologiakasvatus-oppiaine, jossa jäljentävän käsityön sijaan ydinajatuksena ovat oppilaan suunnittelemat omat innovatiiviset produktit ja niiden rakentelu. Työskentely perustuu ympärillä olevien järjestelmien, materiaalien ja tekniikkojen ymmärtämiseen.

Ajatus oli osin jo Uno Cygnaeukselta lähtöisin. Kananojan teknologiakasvatusajatusten juuret olivatkin lähtöisin tältä Suomen ”käsityökasvatuksen isältä”.

Kouluhallituksen muututtua opetushallitukseksi Kananoja jäi tehtäväjaon muuttuessa virastaan. Oppiaineen kehittäminen jatkui opettajankoulutustehtävissä Rauman opettajankoulutuslaitoksessa ja Oulun yliopistossa, jossa hänellä oli apulaisprofessuuri. Kananoja oli ensimmäinen suomalainen, joka kirjoitti väitöskirjan teknologiakasvatuksesta. Hän oli myös ainealueen dosentti ja Teknologiakasvatuksen Tutkimusyhdistyksen perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja.

Kananojan kirjallinen tuotanto oli laaja ja hän oli muutenkin aktiivinen kirjoittaja sekä osallistuja.

Aktiivisen Suomessa toimimisen lisäksi hän osallistui yleissivistävän teknisen opetuksen kehitysyhteistyöprojekteihin Suomesta käsin ja paikan päällä Sambiassa.

Vaikkei Kananoja saanutkaan elämäntehtävänään pitämäänsä tavoitetta eli teknologiakasvatusta koulun oppiaineeksi, hänellä oli voimakas vaikutus siihen, että siitä on tullut olennainen osa käsityön nykyopetussuunnitelmaa. Niinpä Tapani Kananojaa voitaisiin kutsua Suomen ”teknologiakasvatuksen isäksi”.

Jouko Kantola
Aki Rasinen

Kirjoittajat ovat Tapani Kananojan kollegoita.

Kirjoita muistokirjoitus

Kirjoita ja lähetä muistokirjoitus julkaistavaksi Muistot-palvelussa.

Aloita tästä