Rauha Rentola

Näyttelijä s. 4.2.1919 k. 20.7.2005
Rauha Rentola
Rauha Rentola

Suomen Kansallisteatterissa puolen vuosisadan ajan näyttelijänä työskennellyt Rauha Rentola kuoli pitkälliseen sairauteen 20. heinäkuuta 2005 Meilahden sairaalassa Helsingissä. Hän oli 86-vuotias, syntynyt 4. helmikuuta 1919 Kuhmoisissa.

Rauha Rentola oli kulttuurikodin kasvatti. Helvi Salmisen liikuntakoulun oppilaana hän oli mukana Kansallisteatterin satunäytelmissä jo vuodesta 1928 alkaen.

Vuosina 1938–40 Rauha Rentola suoritti talvisodan keskeyttämän ja viimeiseksi jääneen Suomen näyttämöopiston kurssin. Valmistuttuaan hän ei vielä luottanut omiin kykyihinsä, mutta sai kuiskaaja-näyttelijän välikirjan Helsingin Kansanteatteriin.

Teatterin lavalta Rauha Rentola löydettiin nopeasti filmiin. Suomi-Filmin sopimusnäyttelijänä hän oli 1941–44.

Kaikkiaan kahdeksallakymmenellä elokuvallaan Rauha Rentola on luultavasti Suomen työllistetyin naispuolinen filminäyttelijä Siiri Angerkosken jälkeen. Rentolaa käyttivät elokuvissaan paljon muun muassa ohjaajat Valentin Vaala, Toivo Särkkä, Edvin Laine ja Aarne Tarkas.

Valkokankaalla Rentolan monipuolinen roolivalikoima ulottui sotilasfarssien palvelustytöistä pukudraamojen hienostonaisiin. Jussi-patsaan hän sai elokuvista Vuokrasulhanen 1946, Asessorin naishuolet 1958 ja Me 1962.

Kansallisteatteriin Rauha Rentola kiinnitettiin 1944. Erityisen merkittäväksi muodostui hänen yhteistyönsä teatterinjohtaja Eino Kaliman kanssa. Se perustui Rentolan omien sanojen mukaan täydelliseen sielujen sympatiaan. Kalima vaistosi näyttelijässä sävyt, joita rooliin tarvittiin, ja houkutteli ne sitten lempeästi esille.

Rauha Rentola oli keskeisissä rooleissa Kaliman kansainvälistä huomiota herättäneissä Anton Tšehov -tulkinnoissa. Hän oli sekä Lokin että Kolmen sisaren Maša, Kirsikkapuiston Varja ja Vanja-enon Jelena.

Rentolan viimeisiin töihin Kansallisteatterissa kuului suuri kaksoisrooli venäläisen Juri Ljubimovin sovittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Komeljanttarit syksyllä 1992.

Myös radion puolella Rauha Rentola oli käytetty näyttelijä.

Erityisesti hänet muistetaan yhä uudelleen uusittavista lastenkuunnelmista. Nuoremmille polville hän on tuttu etenkin Toini Vuoriston kirjoittamien Noita Nokinenä -kuunnelmien Vilma Väkäleukana.

Rauha Rentola elvytti osaltaan suomalaista jouluperinnettä suunnittelemalla ja ohjaamalla suositut kokoperheen musiikkinäytelmät Joulutähden jumalatar ja Joululaulu seimellä, joita esitettiin Helsingin kirkoissa ja museoissa useiden vuosien ajan.

Musiikkinäytelmien lisäksi Rentola laati lukuisia juhlakavalkadeja eri järjestöjen ja yhdistysten tilaisuuksiin.

Työtoverit muistavat Rauha Rentolan huumorintajuisena yhteishengen luojana, jolta aina riitti tukea ja kannustusta nuoremmille kollegoille.

Pro Finlandia -kunniamitali Rauha Rentolalle myönnettiin 1967.

 

Lauri Meri

Kirjoita muistokirjoitus

Kirjoita ja lähetä muistokirjoitus julkaistavaksi Muistot-palvelussa.

Aloita tästä

Muistojen arkistosta