Muistot    |   Kuolleet

Bård Breivik

Norjalainen kuvanveistäjä Bård Breivik kuoli syöpään kotonaan Oslossa 10. tammikuuta 2016. Hän oli syntynyt Bergenissä 23. marraskuuta 1948 ja oli kuollessaan 67-vuotias.

Kuvanveistäjä Bård Breivik s. 23.11.1948 k. 10.01.2016

Norjalainen kuvanveistäjä Bård Breivik kuoli syöpään kotonaan Oslossa 10. tammikuuta 2016. Hän oli syntynyt Bergenissä 23. marraskuuta 1948 ja oli kuollessaan 67-vuotias.

1970-luvun alussa debytoineesta Breivikistä tuli 1980-luvun taitteessa uuden norjalaisen kuvanveiston kärkihahmo, edelläkävijä, jonka vaikutus säteili kaikkiin pohjoismaihin. Suomalaisen kuvanveiston kehitykseen hänen näyttelynsä galleria Sculptorissa 1981 vaikutti kuin pommi. Se auttoi nuoria veistäjiä vapautumaan perinteisen ilmaisun kahleista ja laajensi heidän käsitystään veistotaiteen materiaalien ja tekotapojen mahdollisuuksista.

Näyttelyn ansiosta Breivikistä tuli usein nähty vieras Suomessa. Hänen lämpönsä, idearikkautensa ja kykynsä innostua miltei mistä tahansa toi hänelle taiteilijaystäviä. Hän piti yksityisnäyttelyitä Galerie Artekissa vuodesta 1986 lähtien ja Galerie Anhavassa 2000-luvulla.

Breivikin teoksia nähtiin myös Helsingin Taidehallin Materia/Muisti -näyttelyssä 1981 ja Ateneumin ARS-näyttelyssä 1983. Breivikin teoksia kuuluu muun muassa Kiasman, Sara Hildénin taidemuseon ja Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmiin.

Osallistumiset pohjoismaisen nykytaiteen suurnäyttelyihin Pariisissa, Madridissa, Tokiossa ja New Yorkin Guggenheim-museossa nostivat Breivikin 1980-luvulla kansainväliseen tunnettuuteen. Venetsian biennaaliin hän osallistui Norjan edustajana 1986.

Breivik piti uransa aikana noin 70 yksityisnäyttelyä eri puolilla Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Lisäksi hän toteutti kymmeniä julkisia teoksia, joista suurimman osan Norjassa.

Breivikin taiteen salaisuus piilee hänen käsityötaidoissaan. Hyvän idean saatuaan hän etsi aina keinot sen toteuttamiseen. Hän tuntui hallitsevan kaikki kuvanveiston menetelmät ja materiaalit raskaasta graniitista ja patinoidusta pronssista bambuun ja balsapuuhun. Teosten pintakäsittelyt ulottuivat kiiltävistä automaaleista vanhoihin aasialaisiin lakkatekniikoihin.

Breivikiä kiinnostivat myös alkuperäiskulttuureille ominaiset käsityötekniikat ja materiaalit, joita hän sovelsi niiden ominaislaatua kunnioittaen. Hänen keskeinen kuva-aiheensa oli kapea kanoottimuoto, arkkityypin, jonka hän näki kaikkia kulttuureja yhdistävänä. Saman muodon muunnelmia hän löysi myös valaista ja linnuista sekä nykyaikaisten lentokoneiden rakenteesta.

Breivikin tunnetuimmat ja laajimmin vaikuttaneet teokset perustuvat pystysuuntaisena esitetyn kanoottimuodon eri tekniikoilla ja materiaaleilla toteutettuihin variaatioihin, lähes elämänmittaiseen teos sarjaan, johon sisältyvien mahdollisuuksien määrä näyttää olevan loputon.

2000-luvulle tultaessa Breivikin teosten mittakaava kasvoi, ja hän kiinnostui kuvanveiston ja arkkitehtonisen tilan yhdistämisestä. Tämän vuosikymmenen alussa valmistuivat mittavat kaupunkitaidehankkeet Bergenissä ja Trondheimissa. Hänen Oslon Klosterengaan suunnittelemansa suuri veistospuisto valmistunee lähivuosina.

Timo Valjakka