Muistot    |   Kuolleet

Kalevi Toiviainen

Piispa Kalevi Toiviainen kuoli 7. joulukuuta 2015 kotonaan Espoossa 86-vuotiaana. Hän oli syntynyt 3. elokuuta 1929 Uukuniemellä. Toiviainen väitteli teologian tohtoriksi 1968 ollessaan Ristiinan kirkkoherrana. Vuonna 1970 hänet valittiin kirkon koulutuskeskuksen ensimmäiseksi johtajaksi. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan apulaisprofessori hän oli vuodesta 1974 ja ekumeniikan professori vuodesta 1976. Mikkelin hiippakunnan piispana hän oli vuosina 1978–1993.

Piispa Kalevi Toiviainen s. 03.08.1929 k. 07.12.2015

Piispa Kalevi Toiviainen kuoli 7. joulukuuta 2015 kotonaan Espoossa 86-vuotiaana. Hän oli syntynyt 3. elokuuta 1929 Uukuniemellä.

Toiviainen väitteli teologian tohtoriksi 1968 ollessaan Ristiinan kirkkoherrana. Vuonna 1970 hänet valittiin kirkon koulutuskeskuksen ensimmäiseksi johtajaksi. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan apulaisprofessori hän oli vuodesta 1974 ja ekumeniikan professori vuodesta 1976. Mikkelin hiippakunnan piispana hän oli vuosina 1978–1993.

Tutkijana ja yliopiston opettajana Toiviainen oli omimmillaan. Hän kuului teologeihin, jotka 1970-luvulta lähtien rakensivat uudenlaista kirkkotietoisuutta. Hänen kirkkokäsityksessään virka ja sakramentit olivat keskeisiä. Ekumeenikkona hän suhtautui kriittisesti perinteisiin kansankirkkotulkintoihin. Hänen ajatteluansa voi luonnehtia syväkirkolliseksi.

Piispuusvuosina Mikkelin hiippakunnassa päästiin osallisiksi Toiviaisen ekumeenisesta ja kansainvälisestä ajattelutavasta. Kirkollisen painotuksensa ja laaja-alaisen sivistyksensä perustalta hän arvioi rakentavan kriittisesti myös yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisia kysymyksiä. Toiviainen oli kirjallisuuteen ja taiteisiin perehtynyt humanisti.

Toiviainen toimi raamatunkäännöskomiteassa ja kirkolliskokouksen raamatunkäännösvaliokunnan puheenjohtajana. Hän osallistui 1971–1992 Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa käytyihin oppikeskusteluihin arvostettuna teologian tuntijana.

Hänen johdollaan aloitettiin oppikeskustelut Suomen ortodoksisen kirkon kanssa 1989.

Eläkkeelle jäätyään Toiviainen saattoi palata tieteen pariin. Piispakaudellaankin aktiivinen kirjoittaja julkaisi nyt lukuisia teoksia ja tutkimuksia.

Eläkevuosina syntyivät useat kirkkohistoriallisesti laadukkaat kirkollisten vaikuttajien henkilöhistoriat. Hän vietti runsaasti aikaa Espanjassa, opiskeli espanjan kieltä ja julkaisi Espanjan kulttuurihistorian henkilöitä esitelleen teoksen.

Piispa Toiviainen oli selkeästi näkemyksiään perusteleva, määrätietoinen kirkon johtaja. Hyviä tapoja ja kohteliaisuutta arvostava herrasmies osoitti avointa mielenkiintoa keskustelukumppaneilleen. Vuosien vieriessä tuli yhä enemmän esille, että hän oli sisimmältään herkkä ja tunteva ihminen. Ystäviään ja työtovereitaan kohtaan hän oli kannustava ja lojaali.

Perhe ja koti olivat Kalevi Toiviaiselle hyvin tärkeitä. Hänen arvostuksensa yli kuusi vuosikymmentä rinnalla kulkenutta Leena-rouvaa kohtaan ei jäänyt salaisuudeksi.

Voitto Huotari
Hannu Niskanen

Kirjoittajat ovat Kalevi Toiviaisen työtovereita ja ystäviä.