Muistot    |   Kuolleet

Heikki Räisänen

Emeritusprofessori Heikki Räisänen kuoli Terhokodissa 30. joulukuuta 2015. Hän oli 74-vuotias, syntynyt Helsingissä 10. joulukuuta 1941. Räisänen oli Uuden testamentin eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa yli 30 vuoden ajan (1974–2006). Suuren osan tästä kaudesta Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkimus- ja akatemiaprofessorin tehtävissä sekä huippuyksikön johtajana. Räisänen oli kansainvälisesti tunnettu ja laajasti arvostettu tutkija. Suomessa hän toi julkisuuteen raamatuntutkimuksesta nousevia haasteita perinteiselle raamatuntulkinnalle.

Professori Heikki Räisänen s. 10.12.1941 k. 30.12.2015

Emeritusprofessori Heikki Räisänen kuoli Terhokodissa 30. joulukuuta 2015. Hän oli 74-vuotias, syntynyt Helsingissä 10. joulukuuta 1941.

Räisänen oli Uuden testamentin eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa yli 30 vuoden ajan (1974–2006). Suuren osan tästä kaudesta Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkimus- ja akatemiaprofessorin tehtävissä sekä huippuyksikön johtajana.

Räisänen oli kansainvälisesti tunnettu ja laajasti arvostettu tutkija. Suomessa hän toi julkisuuteen raamatuntutkimuksesta nousevia haasteita perinteiselle raamatuntulkinnalle.

Heikki Räisäseen lyötiin jo varhain ”liberaaliteologin” leima, ja hän oli usein raamattudebattien keskipisteenä. Hänessä henkilöityi ”yliopistoeksegetiikka”, jota kirkon konservatiivisimmat piirit vastustivat kiivaasti.

Ensimmäinen kiista leimahti, kun Räisänen väitöskirjansa pohjalta esitti kriittisiä näkemyksiä Jeesuksen neitseestä syntymisen historiallisuudesta. Pian tämän jälkeen Räisänen kyseenalaisti ajatuksen Raamatusta ”ilmoituksena” yleisemminkin. Hän korosti Raamatun tekstien sisältävän hyvin erilaisia, usein ristiriitaisiakin käsityksiä. Hänen omassa raamatuntulkinnassaan keskeistä ei ollut Raamatun tekstien ohjeellisuus, vaan tradition, kokemuksen ja tulkinnan jatkuva vuorovaikutus.

Räisänen oli monipuolinen Uuden testamentin tutkija. Hänen kansainvälinen maineensa perustui erityisesti tutkimukseen apostoli Paavalin suhteesta juutalaiseen lakiin ja kokonaisesitykseen varhaiskristillisestä ajattelusta.

Paavali-tutkimuksessaan hän korosti, ettei Paavalin kirjeistä löydy johdonmukaista kokonaisnäkemystä juutalaisen lain asemasta. Paavalin näkemykset asiasta vaihtelevat eri kirjeissä ja jopa yhden kirjeen sisällä. Räisänen selitti jännitteiden nousevan Paavalin kamppailusta juutalaisen taustansa kanssa.

Räisäsen varhaiskristillistä ajattelua koskevan kokonaisesityksen johtoajatus oli moneuden korostus. Räisänen kuvasi käsittelemänsä teemat mahdollisimman laaja-alaisesti. Hän ei rajoittunut Uuden testamentin teksteihin, vaan piti yhtä tärkeinä Uuden testamentin ulkopuolisia varhaiskristillisiä lähteitä. Räisänen pyrki aidosti akateemiseen synteesiin, jonka tarkoituksena ei ollut palvella kirkollista teologiaa, vaan tarjota monipuolista ja parhaaseen tutkimukseen perustuvaa tietoa kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Räisänen oli esikuva ja innoittaja nuoremmille raamatuntutkijoille, ja hänen johtamansa huippuyksikkö antoi monille tilaisuuden keskittyä alan tutkimukseen. Räisänen ohjasi lukuisia väitöskirjoja, antoi palautetta pidemmälle ehtineiden tutkimuksista ja huomioi ne omissa töissään.

Räisäsen kokonaisesityksessä varhaisten kristittyjen ajattelusta oli viitteitä yli 40 suomalaiseen tutkijaan.

Räisänen sai ennen kuolemaansa valmiiksi artikkelikokoelman, joka julkaistaan alan johtavassa kansainvälisessä sarjassa. Räisänen oli Edinburghin ja Uppsalan yliopistojen kunniatohtori ja aikakausilehti Vartijan pitkäaikainen päätoimittaja (1989–2000).

Vaikka Heikki Räisänen oli näkyvä hahmo julkisessa keskustelussa, hän viihtyi parhaiten kotonaan, perheensä, kirjojensa ja jalkapallon parissa. Hän oli raamatuntutkijoiden Nasaretin Työväen Palloilijat -joukkueen perustajajäsen ja pelasi jalkapalloa myös Stadipapeissa.

Ismo Dunderberg
Risto Lauha

Kirjoittajat ovat Heikki Räisäsen työtovereita ja ystäviä.