Muistot    |   Kuolleet

Jacques Rivette

Ranskalaisen elokuvan uuden aallon pioneeri, ohjaaja ja käsikirjoittaja Jacques Rivette kuoli 29. tammikuuta 2016 Pariisissa. Hän oli 87-vuotias ja sairasti Alzheimerin tautia. Jacques Pierre Louis Rivette oli syntynyt Rouenissa 1. maaliskuuta 1928. Pariisiin vuonna 1949 asetuttuaan Rivette tutustui Ranskan elokuva-arkistossa elokuvia ahmineisiin Jean-Luc Godardiin, François Truffautiin, Claude Chabroliin ja Éric Rohmeriin. Ennen pitkää he kaikki alkoivat kirjoittaa Cahiers du Cinéma -elokuvalehteen.

Elokuvaohjaaja Jacques Rivette s. 01.03.1928 k. 29.01.2016

Ranskalaisen elokuvan uuden aallon pioneeri, ohjaaja ja käsikirjoittaja Jacques Rivette kuoli 29. tammikuuta 2016 Pariisissa.

Hän oli 87-vuotias ja sairasti Alzheimerin tautia. Jacques Pierre Louis Rivette oli syntynyt Rouenissa 1. maaliskuuta 1928.

Pariisiin vuonna 1949 asetuttuaan Rivette tutustui Ranskan elokuva-arkistossa elokuvia ahmineisiin Jean-Luc Godardiin, François Truffautiin, Claude Chabroliin ja Éric Rohmeriin. Ennen pitkää he kaikki alkoivat kirjoittaa Cahiers du Cinéma -elokuvalehteen.

Aikakauden jäykähköä elokuvataidetta halveksinut lehti toimi kulttuurivallankumouksen kehtona, kun sen nuorista kriitikoista kypsyi 1950-luvun lopulla elokuvallista ilmaisua uudistaneita ohjaajia.

Rivetten esikoiselokuvan Pariisi kuuluu meille (1961) mysteeritarinassa näkyvät monet hänen myöhempienkin töidensä piirteet: näyttelemisen yhdistely improvisaatioon, joustava kerronta ja näytelmäharjoitusten nosto taiteellisen luomistyön yleiseksi metaforaksi.

Aina viime vuosikymmenen loppuun asti aktiivinen ohjaaja oli laajalti sivistynyt oman tiensä kulkija, joka teki uransa aikana yli 30 kokoillan elokuvaa, dokumenttia ja lyhytelokuvaa.

Hänen tunnetuimpiin töihinsä lukeutuvat Nunna (1966), Céline et Julie vont en bateau (1974), Le Pont du Nord (1982) ja Mene, tiedä (2001).

Useimmista uuden aallon kollegoistaan poiketen Rivette ei koskaan lakannut koettelemasta katsomisen konventioita. Hän teki monia rytmiltään hitaita ja epätavallisen pitkiä elokuvia, joiden huipennus on melkein 13-tuntinen Out 1 (1971).

”Usein ihmiset luulevat, että elokuvien kuuluu tarjota vastauksia. Asia on päinvastoin. Elokuvat esittävät kysymyksiä, koska vastauksia ei ole”, selitti Rivette filosofisesti.

Suurin kaupallinen menestys oli hänen omakohtaiselta tilitykseltään vaikuttava La Belle Noiseuse – tuntematon mestariteos (1991), jossa alaston nuori nainen poseeraa ikääntyneelle taiteilijalle.

Sen sisarteokseksi hän ohjasi Divertimenton (1992), jossa sama tarina esitettiin naisen näkökulmasta.

Petri Immonen