Muistot    |   Kuolleet

Jussi Juurikkala

Diplomi-insinööri Jussi Juurikkala kuoli 89-vuotiaana muistisairauden ja korkean iän uuvuttamana Vantaalla 8. tammikuuta 2016. Hän oli syntynyt 23. maaliskuuta 1926 Tuusulassa. Juurikkala tuli tunnetuksi pitkästä urastaan Tekniikan Maailma -lehdessä, paristakymmenestä auto- ja moottoripyöräkirjastaan sekä panoksestaan Suomen edistyksellisen museoajoneuvoasetuksen synnyttämisessä.

Diplomi-insinööri Jussi Juurikkala s. 23.03.1926 k. 08.01.2016

Diplomi-insinööri Jussi Juurikkala kuoli 89-vuotiaana muistisairauden ja korkean iän uuvuttamana Vantaalla 8. tammikuuta 2016. Hän oli syntynyt 23. maaliskuuta 1926 Tuusulassa.

Juurikkala tuli tunnetuksi pitkästä urastaan Tekniikan Maailma -lehdessä, paristakymmenestä auto- ja moottoripyöräkirjastaan sekä panoksestaan Suomen edistyksellisen museoajoneuvoasetuksen synnyttämisessä.

Juurikkala kirjoitti ylioppilaaksi Porvoossa. Hän oli pikkupoikana innostunut lentokoneista, mutta unelma lentäjän urasta nousi pystyyn silmälasien vuoksi. Hän ei kuitenkaan luopunut intohimostaan vaan hakeutui Teknilliseen Korkeakouluun valmistuen lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi 1954.

Lentokonealalla ei Suomessa tuolloin monta työpaikkaa ollut, joten Juurikkala aloitti työuransa autojen parissa Lohjan seudun katsastusmiehenä.

Seuraavassa työssään hän pääsi kenties lähemmäs lentokoneita siirryttyään Citroën-maahantuojan Korpivaaran huoltopäälliköksi vuonna 1955 juuri kun ensimmäinen erä vallankumouksellisia Citroën DS -autoja saapui Suomeen.

Ranskalaiseen tyyliin autojen mukana ei tullut lainkaan huolto-ohjeita eikä korjaamokirjoja. Niinpä Juurikkala yhdessä korjaamopäällikkö Reino Pertan kanssa purki yhden uusista autoista muttereiksi, tutki insinöörin tarkkuudella tekniikan toiminnan ja kirjoitti kattavat huolto-ohjeet piirimyyjiä varten.

Samoihin aikoihin Juurikkala alkoi pakinoida Korpivaaran asiakaslehteen Automieheen, mikä poiki kutsun Tekniikan Maailman autotekniseksi avustajaksi. Pian hän siirtyi vakituiseen työhön TM:aan, jossa hänen kontolleen tulivat koeajot.

Sujuvalla, analyyttisellä ja kansantajuisella, lämpimän huumorin höystämällä kirjoitustyylillään Juurikkala nousi vuosikymmeniksi koko Suomen autoilevan kansan guruksi.

Unelma lentokoneista eli Juurikkalassa edelleen, ja hän hakeutui ilmavoimien esikuntaan edeten lentokoneosaston päälliköksi. Hänen vastuullaan olivat mm. MIG 21 -hävittäjien ylläpito ja sittemmin Hawk-harjoituskoneiden hankinta. Juurikkala yleni insinöörieverstiluutnantiksi.

Ilmavoimien esikunnan muutettua Tikkakoskelle 1973 Jussi siirtyi liikenneministeriöön yli-insinööriksi. Siellä syntyi yksi hänen merkittävistä saavutuksistaan eli museoajoneuvoasetus, jonka valmistelun hän käynnisti 1970-luvun puolivälissä.

Juurikkalan määrätietoisen työn tuloksena Suomi sai Euroopan moderneimmat museoajoneuvopykälät, joiden ansiosta vanhojen ajoneuvojen kulttuuri kukoistaa meillä edelleen.

Juurikkala ei viihtynyt valtion virassa pitkään, vaan muutti 1970-luvun lopulla vaimonsa Pirkon kanssa vanhaan kansakouluun Keski-Suomeen ja ryhtyi vapaaksi kirjoittajaksi. Useat kirjaprojektit sekä monien eri lehtien avustaminen työllistivät Juurikkalaa pitkälle 2000-luvun puolelle.

Virkatöiden oravanpyörästä irtautuminen mahdollisti Jussille keskittymisen myös rakkaaseen harrastukseensa, vanhoihin moottoripyöriin. Museoajoneuvoasetuksen isästä ja kaiken kansan autoekspertistä tuli veteraanimotoristien grand old man, joka osallistui vielä lähes 80-vuotiaana vanhojen pyörien kokoontumisajoihin – itse ajaen.

Juha Juurikkala
Timo Juurikkala

Kirjoittajat ovat Jussi Juurikkalan poikia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet