Muistot    |   Kuolleet

Kaj Eriksson

Hammaslääkäri ja kuvataiteilija Kaj (Kajus) Eriksson kuoli sairauteen 82-vuotiaana 17. joulukuuta 2015 Marseillessa Ranskassa. Hän oli syntynyt Helsingissä 10. kesäkuuta 1933.

Hammaslääkäri, kuvataiteilija Kaj Eriksson s. 10.06.1933 k. 17.12.2015

Hammaslääkäri ja kuvataiteilija Kaj (Kajus) Eriksson kuoli sairauteen 82-vuotiaana 17. joulukuuta 2015 Marseillessa Ranskassa. Hän oli syntynyt Helsingissä 10. kesäkuuta 1933.

Eriksson valmistui odontologian lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta ja täydensi myöhemmin opintojaan Yhdysvalloissa.

Hammaslääkärinä Eriksson työskenteli Utsjoella, Hangossa, Virkkalassa, Inkoossa ja Karjaalla. Hammaslääkärin työnsä ohella hän työskenteli Helsingin yliopiston lääketieteenhistorian tuntiopettajana yli 30 vuotta. Eriksson oli Suomen Lääketieteenhistorian Seuran johtokunnan jäsen sekä Société Internationale d'Histoire de la Médicinen jäsen.

Hänen erikoisalansa historioitsijana oli etruskit.

Lappioli Erikssonille erityisen rakas. Toimiessaan Lapissa hammaslääkärinä ja lähes ammattimaisena kalastajana hän lunasti tukikohdakseen vuosikymmeniksi ja loppuiäkseen Gollebaetnen manttaalitilan.

Eriksson oli ahkera ja innokas purjehtija. Jo kouluaikoina hän voitti purjehduskilpailuja. Suuri unelma täyttyi, kun Eriksson löysi 1960-luvulla Norjasta aidon Colin Archer -puupurjeveneen, Falkenin, jonka hän entisöi.

Musikaalisuutensa Eriksson peri äidiltään. Hän lauloi monta vuotta Fabian Dahlströmin madrigaali-kuorossa. Erikssonin äiti, Elsa Frondén, oli tunnettu kutoja ja hugenottien jälkeläinen. Kodissa vaalittiin ranskalaisia perinteitä.

Vuonna 1989 Eriksson muutti esi-isiensä maahan, Ranskan Provenceen, löydettyään sieltä raunioituneen renessanssitalon, jonka hän päätti kunnostaa.

Kun talvinen mistraali tunki suojellun talon ohuiden käsinpuhallettujen ikkunoiden läpi, vietettiin talvet Marokossa, rahtilaivalla maapallon ympäri seilaten ja varsinkin Laosissa, josta tuli melkein uusi kotimaa.

Kun renessanssitalo oli vihdoin kunnostettu ja kun suurien pintojen kutominen kangaspuilla tuntui liian työläältä, maalasi Eriksson öljyvärein kankaalle suuria kosmisia tauluja täynnä liikettä, syvyyttä ja dynamiikkaa. Etruskit, äidin ryijyt sekä Lapin ja Provencen maisemat inspiroivat häntä.

Kuvataiteilijana Eriksson oli itseoppinut mutta arvostettu ammattitaiteilijoiden parissa, joiden kanssa hänellä oli yhteisnäyttelyitä. Yksityisnäyttelyitä oli etupäässä Etelä-Ranskassa sekä Laosin pääkaupungissa Ventianessa, jossa hänellä oli kolme suurta näyttelyä. Erikssonin tauluja löytyy Laosin lisäksi Kambodžasta, Bangkokista, Ranskasta, Belgiasta, Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.

Comité Protestant des Amitiés Françaises à l'Etranger perustettiin aikoinaan ulkomailla asuvien hugenottien jälkeläisten yhdistykseksi.

Osallistumalla yhdistyksen toimintaan Eriksson löysi sukututkijoita, jotka pystyivät selvittämään äidin suvun historian. De Frontinin suku, Suomessa Frondén, oli lähtöisin Lot-et-Garonnen maakunnasta.

Eriksson oli hyvin isänmaallinen, hän osallistui Suomessa reserviupseeritoimintaan ja oli sotilasarvoltaan vänrikki. Ranskan kansalaisuus hänelle myönnettiin 5. maaliskuuta 2012.

Tuula Helasti-Eriksson
Kirjoittaja on Kajus Erikssonin puoliso.