Muistot    |   Kuolleet

Douglas Slocombe

Elokuvaaja Douglas Slocombe kuoli 22. helmikuuta 2016 synnyinkaupungissaan Lontoossa. Slocombe oli 103-vuotias, syntynyt 10. helmikuuta 1913. Slocomben isä George oli Daily Herald -sanomalehden kirjeenvaihtaja Pariisissa, missä Douglas kasvoi parikymppiseksi asti. Slocombe innostui valokuvaamisesta jo lapsena. Hän työskenteli lehti- ja mainoskuvaajana. Slocombe oli Saksalle kuuluneessa Danzigissa (myöh. Gdansk) 1939 ja valokuvasi yltyviä juutalaisvainoja.

Elokuvaaja Douglas Slocombe s. 10.02.1913 k. 22.02.2016

ElokuvaajaDouglas Slocombe kuoli 22. helmikuuta 2016 synnyinkaupungissaan Lontoossa. Slocombe oli 103-vuotias, syntynyt 10. helmikuuta 1913.

Slocomben isä George oli Daily Herald -sanomalehden kirjeenvaihtaja Pariisissa, missä Douglas kasvoi parikymppiseksi asti. Slocombe innostui valokuvaamisesta jo lapsena. Hän työskenteli lehti- ja mainoskuvaajana.

Slocombe oli Saksalle kuuluneessa Danzigissa (myöh. Gdansk) 1939 ja valokuvasi yltyviä juutalaisvainoja. Amerikkalainen dokumentaristi Herbert Kline pestasi hänet avustamaan elokuvansa Lights Out in Europe kuvaamisessa. Vain päivän koulutuksen jälkeen Slocombe palasi Danzigiin kuvaamaan natseja elokuvakameralla. Sen enempää opetusta elokuvaajaksi hän ei koskaan saanut.

Slocombe kuvasi saksalaisten hyökkäystä Varsovaan 1.9.1939. Slocombe ja Kline pakenivat Puolasta henkensä kaupalla. Slocombe jatkoi sodan aikana Britannian informaatioministeriön elokuvaajana.

Sodan jälkeen Slocombe alkoi kuvata näytelmäelokuvia Ealing-studiolle. Se oli Ealingin kultakautta, jolloin studiolla tehtiin brittikomedioiden klassikoita. Slocombe kuvasi niistä muun muassa elokuvat Kruunupäitä ja hyviä sydämiä, Mies valkoisessa puvussa ja Varastin miljoonan. Slocombella riitti töitä erilaisissa elokuvissa kuten John Hustonin Freud: salatut intohimot (1962), Roman Polanskin Vampyyrintappajat (1967), Norman Jewisonin Jesus Christ Superstar (1973) ja Bond-leffa Älä kieltäydy kahdesti (1983).

Slocombe työskenteli yli 80 pitkässä elokuvassa ja sai kolme Oscar-ehdokkuutta, muun muassa Kadonneen aarteen metsästäjistä (1981). Bafta-palkintoja hän sai kolme, yhden Joseph Loseyn Palvelijasta (1963), joka oli uran suurimpia kohokohtia. Kadonneen aarteen metsästäjien toinen jatko-osa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (1989) jäi viimeiseksi elokuvaksi.

Harri Römpötti